Fjodor Jurkovski syntyi aatelisperheeseen.[1] Hän opiskeli Pietarin merenkulkuopistossa, teknologisessa instituutissa ja lääketieteellis-kirurgisessa akatemiassa valmistumatta mistään. Vuonna 1874 hän levitti vallankumouksellista propagandaa, joutui pidätetyksi, mutta pääsi vapaaksi takuita vastaan.[2] Kansan vapautusjärjestön jäsenenä hän kannatti ”venäläisten jakobiinien” näkemyksiä ja vaati terrorismin käyttöä vallankumouksen välineenä.[1]
Vuonna 1879 Jurkovski murtautui H’ersonin valtionrahastoon, josta vallankumoukselliset saivat yli puolentoista miljoonan ruplan saaliin. Salanimellä Saška-inžener hän osallistui Aleksanteri II:n ja Kiovankenraalikuvernöörin murhayritysten valmisteluun. Hänet pidätettiin vuonna 1880 ja tuomittiin Kiovassa kahdenkymmenen vuoden pakkotyörangaistukseen ja sitä seuraavaan elinkautiseen karkotukseen. Vuonna 1881 Jurkovski saapui Irkutskin kautta Karan pakkotyövankilaan, jossa hän osallistui petturiksi epäillyn Pjotr Uspenskin murhaan. Toukokuussa 1882 hän pakeni Karasta, mutta jäi kiinni Kiinan rajalla, minkä jälkeen rangaistusaikaa lisättiin kymmenellä vuodella. Karan vankilalevottomuuksiin osallistunut Jurkovski lähetettiin vuonna 1883 Pietariin, jossa hän oli vangittuna Pietari-Paavalin linnoituksessa. Vuonna 1884 hänet siirrettiin Pähkinälinnan vankilaan, jossa hän kuoli ilmeisesti krooniseen munuaistulehdukseen.[2]
Karassa ja myöhemmin uudestaan Pähkinälinnassa Jurkovski kirjoitti muistelmia ja keskeneräiseksi jääneen romaanin Bulgakov.[3]
