Final Fantasy Crystal Chronicles (jap.ファイナルファンタジー・クリスタルクロニクル, Fainaru Fantajī Kurisutaru Kuronikuru) on Square Enixin kehittämä tietokoneroolipeliNintendo GameCubelle, ja se on ensimmäinen Squaren kehittämä peli Nintendon konsolille sitten vuoden 1996, jolloin Square julkaisi Japanissa pelin Treasure Hunter G. Koska Sony omistaa osittain Final Fantasy -pelejä kehittävän Square Enixin, oli erittäin epätodennäköistä, että Nintendon konsoleilla julkaistaisiin enää ikinä Final Fantasy -pelisarjan osia. Square Enix kuitenkin perusti toisen osapuolen (second-party) kehittäjän, The Game Designers Studion, joka kehittäisi pelejä Nintendolle. Studion henkilökunnassa on PlayStationillaFinal Fantasy -pelejä kehittäineitä henkilöitä. Studion kehitystyön tuloksena syntyi Crystal Chronicles, joka sisältää paljon uusia, sarjassa ennennäkemättömiä elementtejä, kuten reaaliaikasta taistelua. Peli on myös ensimmäinen tietokoneroolipeli GameCubella, joka hyödyntää yhteensopivuutta Game Boy Advanceen. Pelin musiikin sävelsi Kumi Tanioka.
Sekä yksin- että moninpelissä idea on sama. Kukin pelaaja luo itselleen ensiksi hahmon; valittavana on erityyppisiä hahmoja.
Pelimaailma on miasmana tunnetun myrkyn saastuttama. Ihmiset ja muut pelattavat rodut kuolevat miasmassa ollessaan nopeasti. Suojautuakseen miasman vaikutuksilta kussakin kaupungissa on valtava kristalli. Kuitenkin kristallin voimat ehtyvät vuoden välein, joten pelaajahahmojen tehtävä on etsiä maagista "mirhaa", jonka avulla kristalli voidaan kirkastaa määräajoin. Tätä ainetta saadaan maagisista puista, jotka kuitenkin tuottavat vain vähän mirhaa (vuositarvetta varten tarvitaan kolmen puun mirhapisarat), ja ne ovat usein hirviölaumojen vartioimina. Lisäksi puut eivät tuota mirhaa joka vuosi, joten lisää puita pitää etsiä jatkuvasti.
Pelin ajatuksena on siis lähettää maksimissaan neljä pelaajaa etsimään yhdessä lisää mirhaa. Mirhaa kerätään astiaan, jossa oleva kristallinpala suojaa pelaajia miasmalta. Moninpelissä yksi pelaajista joutuu kantamaan mirha-astiaa. Yksinpelissä astiaa voi kantaa myös pelaajan apuna toimiva moogle. Koska astian luoman suoja-alueen ulkopuolelle ei voi mennä, ja astiaa kantava hahmo liikkuu hitaammin kuin muut eikä voi taistella, tämä luo oman jännitteensä.
Yksinpelissä Game Boy Advance ei ole välttämätön, mutta se auttaa. Moninpelissä kukin pelaaja tarvitsee oman GBA:nsa, joka toimii peliohjaimena ja kukin pelaaja saa näyttöönsä omantyyppistänsä tietoa (esimerkiksi yksi pelaaja saa kartan, toinen saa vihollisten statistiikat). Yksinpelissä tiedon tyypin määrää se, minkä väriseksi mooglen turkki on maalattu.
Taistelu ja varsinaisilla pelialueilla liikkuminen on reaaliaikaista, ja muistuttaa hieman muita toimintaroolipelejä (kuten Zelda-sarja). Kullakin pelaajalla on rajattu määrä komentoluettelon vaihtoehtoja, joihin voidaan lisätä esineitä tai loitsuja. Pelaajat voivat hyökätä aseidensa avulla, tai käyttäen erilaisia loitsuja. Loitsuja käytetään keräämällä loitsukiviä, asettamalla ne komentoluetteloon, ja tarvittaessa valitsemalla ne ja käyttämällä niitä. Moninpelissä loitsuja voidaan yhdistää toisiksi loitsuiksi niin, että kaksi pelaajaa loitsii yhtä aikaa saman loitsun samaan paikkaan; yksinpelissä loitsut voi yhdistää automaattisesti.
