Ferdinand Schrey syntyi vuonna 1850 Elberfeldissä (nykyisin Wuppertal). Hän meni oppipojaksi pankkiin ja opiskeltuaan samalla kieliä, toimi myöhemmin englannin ja ranskan kielten kirjeenvaihtajana.[2] Schrey osallistui Ranskan–Preussin sotaan 1870–1871, ja toimi sen jälkeen erilaisissa kaupallisissa tehtävissä. Vuonna 1881 hänestä tuli nappitehtaan osakas ja seuraavana vuonna yksinomistaja. Myöhemmin hän perusti kirjoituskoneliikkeen ja sai yksinoikeuden amerikkalaisten Hammond-kirjoituskoneiden myyntiin Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä.[3]
Pikakirjoitus
Schrey pyrki 1870-luvun lopulla vaikuttamaan Gabelsbergerin pikakirjoitusjärjestelmän kehitykseen, jotta siitä saataisiin yksinkertaisempi, muillekin kuin ammattipikakirjoittajille soveltuva versio. Schreyn ajatukset eivät kuitenkaan saaneet Gabelsbergerin koulukunnalta hyväksyntää, ja Schrey alkoi kehittää omaa järjestelmää, josta hän julkaisi vuonna 1887 oppikirjan.[4]
Schreyn järjestelmä saavutti suosiota, ja siitä tuli kolmanneksi suosituin saksalainen järjestelmä Gabelsbergerin ja Stolzen jälkeen.[5] Stolzen ja Schreyn järjestelmien pohjalta laadittiin sittemmin yhdistelmäjärjestelmä Stolze–Schrey, joka hyväksyttiin käyttöön vuonna 1897.[6]
Lähteet
Johnen, Christian: Allgemeine Geschichte der Kurzschrift. (4. painos) Berliini: H. Apitz, 1940.
_-_German_inventor_of_shorthand_systems.png)
