Felix Otto Dessoff (14. tammikuuta 1835 Leipzig – 28. lokakuuta 1892 Frankfurt) oli saksalainen kapellimestari, pianisti ja säveltäjä.^[1]

Dessoff pääsi Leipzigin konservatorioon vuonna 1851. Hän opiskeli siellä pianonsoittoa Ignaz Moschelesin ja Louis Plaidyn, sävellystä Moritz Hauptmannin sekä orkesterinjohtoa Julius Rietzin johdolla. Tämän jälkeen hän työskenteli kapellimestarina Aachenissa, Altenburgissa, Chemnitzissä, Düsseldorfissa, Kasselissa ja Magdeburgissa. 7. syyskuuta 1859 Dessoff teki Wienissä hyvin menestyksekkään esiintymisen vierailevana kapellimestarina johtamalla Gioacchino Rossinin Wilhelm Tellin; vuoden 1860 alusta hän pääsi toimimaan hovioopperan kapellimestarina. Marraskuussa 1860 hän pääsi myös filharmonisten konserttien johtoon. Vuonna 1861 Dessoff aloitti Gesellschaft der Musikfreunden konservatorion sävellysluokan johtamisen. Hänen opiskelijoihinsa kuuluivat Robert Fuchs, Joseph Hellmesberger nuorempi, Heinrich von Herzogenberg, Richard Heuberger, Felix Mottl, Arthur Nikisch ja Ernst von Schuch.^[1]

Vuonna 1875 Dessoff lähti Wienistä hovikapellimestariksi Karlsruheen. Vuodesta 1880 kuolemaansa hän toimi Frankfurtin teatterin pääkapellimestarina. Dessoff oli Johannes Brahmsin ystävä ja teki monesti musiikillista yhteistyötä tämän kanssa. Hän johti Brahmsin ensimmäisen sinfonian kantaesityksen. Dessoffin omaan sävellystuotantoon kuuluu kamarimusiikkia, pianoteoksia ja yksinlauluja.^[1]

Dessoff meni vuonna 1861 naimisiin näyttelijänä työskennelleen Friederiken (1841–1907) kanssa. Margarete-tyttärestä (1874–1944) tuli kuoronjohtaja.^[1]

• IMSLP: nuotteja