Faleron sijaitsi Saroninlahden rannalla noin 20 stadionia eli noin 4 kilometriä Ateenan kaupungista etelälounaaseen nykyisten Palaió Fáliron, Néo Fáliron, Moscháton ja Kallithéan alueella. Alue on noin kolme kilometriä itään Pireuksesta. Kaupungin keskusta on ollut Palaió Fáliron eli ”Vanhan Faleronin” alueella lähellä nykyistä Pyhän Georgioksen (Ágios Geórgios) kirkkoa.[2][3][4] Pireuksen ja Faleronin välissä sijaitsee Faleroninlahti eli nykyinen Fálironlahti.
Faleronin rantaa nykyisin.Protoattikalainen skyfos Faleronista, n. 700 eaa. British Museum.
Historia
Faleron oli Ateenan varhaisin kauppa- ja sotasatama jo mykeneläiseltä kaudelta lähtien.[5] Se oli osa Pireuksen alueen neljän vanhan kylän Tetrakomoi-nimistä liittoa Pireuksen, Ksypeten ja Thymaitadain demosten ohella. Näillä demoksilla oli yhteinen Herakleen pyhäkkö. Perinteen mukaan Tetrakomoi oli yksi Kekropsin ajan Attikan kahdestatoista vanhasta kaupungista (polis) tai kylästä (kōmē), jotka Theseus myytin mukaan yhdisti (synoikismos) Ateenaksi.[1]
Faleronin demos perustettiin Kleistheneen uudistuksessa arkaaisen kauden lopulla vuonna 508 eaa. Sillä oli alun perin yhdeksän edustajaa Ateenan bulessa eli neuvostossa. Hellenistisellä kaudella fyleissä ja demoksissa tapahtuneiden muutosten seurauksena demoksella oli myöhemmin 13 bule-edustajaa.[6]
Klassisella kaudella Faleronin sataman merkitys väheni, kun Pireuksesta tuli kaupungin pääsatama 400-luvun alkupuolella eaa. Kun niin kutsutut Pitkät muurit rakennettiin 400-luvulla eaa. suojaamaan Ateenan yhteyttä merelle, Ateenan ja Faleronin välille rakennettiin erillinen muuri, niin kutsuttu Faleronin muuri, joka oli kolmesta muurista eteläisin.[3]
Faleron oli suurikokoinen demos, ja sen väkiluvuksi on arvioitu suurimmillaan noin 2 700 henkeä.[7] Kaupungista oli kotoisin muun muassa filosofi Demetrios Faleronlainen. Demoksen kansalaisesta käytettiin demonyymiä Falēreus (Φαληρεύς).[1]
Rakennukset ja löydökset
Faleronista on jäänyt vain vähän antiikin aikaisia jäänteitä, ja myös alueen rantaviiva on muuttunut hyvin paljon antiikin ajoista. Merkittävimmät löydökset ovat suuria kivenlohkareita, joita on löydetty pitkältä matkalta sisämaasta merelle asti. Ne ovat todennäköisesti Faleronin muurin osia.[2]
Lähteet
↑ abcSmith, William: ”Attica”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abcStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Phaleron, Attica, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑Traill, John S.: The Political Organization of Attica: A Study of the Demes, Trittyes, and Phylai, and Their Representation in the Athenian Council. (Hesperia 14) Princeton: American School of Classical Studies at Athens (ASCSA), 1975. ISBN 0876615140
