Yhtiön perustaja Juho Mikael Eskelinen (s. 1902) aloitti linjaliikenteen Rovaniemen ja Kittilän välillä Chevrolet-autolla helmikuussa 1928. Linjan pituus yhteen suuntaan oli 160 kilometriä ja sen ajaminen kesti edestakaisin kaksi päivää. Linjasto kehittyi sitä mukaa kuin uusia tieyhteyksiä saatiin rakennetuksi. Vuonna 1935 Eskelinen pidensi linjan Kittilästä Muonioon. Yrityksen lupaavasti alkanut toiminta keskeytyi talvisotaan, jolloin myös useimmat Eskelisen autot otettiin puolustusvoimien käyttöön. Välirauhan aikana Juho Mikael Eskelinen osallistui Suomen siihen saakka suurimpaan kuljetusurakkaan Liinahamarin reitillä. Jatkosodan puhjettua yhtiön autot joutuivat jälleen puolustuslaitoksen käyttöön yhtä lukuun ottamatta. Lapin sodan vuoksi yhtiö evakuoitiin Ruotsiin, josta päästiin palaamaan Suomeen seuraavana vuonna.[3]
Sotien jälkeen Eskelisen ensimmäistä linjaa jatkettiin Enontekiölle ja Kilpisjärvelle. Yrityksestä muodostettiin osakeyhtiö vuonna 1949, jolloin Eskelinen osti Hannukselan Liikenteen linjat ja kaluston. Kaupan myötä Eskelinen sai linjat Sodankylään ja InarinVirtaniemeen. Vuonna 1950 Eskelinen osti Ranuan Linjavaunu Oy:n, mutta myi sen jo seuraavana vuonna yhtiön kuljettajille Mikko Kutilalle ja Martti Koivuharjulle, jotka perustivat myöhemmin Kutilan Liikenne Oy:n. Samana vuonna myytiin neljä Kittilästä sivukylille lähtenyttä linjaa niin ikään yhtiön kuljettajille Arvo Pekkalalle ja Tauno Paavolalle. Vuonna 1952 Eskelinen alkoi hoitaa silloisen Rovaniemen kauppalan paikallisliikennettä neljällä linjalla, mutta nämä myytiin pian muille yrittäjille. Eskelinen myi linjaliikenteen ohella pitkään harjoittamansa kuorma-autoliikenteen yhtiön kuljettajalle Ilmari Lehtoselle vuonna 1955. Yrityksen perustaja Juho Mikael Eskelinen kuoli vuonna 1958 ja yritystä johti tämän jälkeen hänen puolisonsa Katri Elina Eskelinen omaan kuolemaansa saakka vuoteen 1985.[3]
Kesäkuussa 1958 Eskelinen avasi ensimmäisen ulkomaille ulottuneen säännöllisen linjansa ulottamalla Karigasniemelle päättyneen vuoronsa Norjan Karasjoelle. Myöhemmin linjoja jatkettiin Utsjoen kautta Norjan Skipagurraan, Kautokeinoon ja Skibotniin. Vuonna 1988 Eskelinen ajoi pika- ja vakiovuoroja Rovaniemeltä Norjan Skipagurraan, Kautokeinoon, Karasjoelle ja Skibotniin. Lyhimmän linjan pituus yhteen suuntaan oli 160 kilometriä ja pisimmän 526 kilometriä. Yhtiössä työskenteli 25 henkilöä ja sillä oli 21 linja-autoa. Yhtiön toimitusjohtajana toimi J. M. Eskelisen tytär Vuokko Gröhn.[3]
Vuonna 2008, jolloin Eskelisen Lapin Linjat Oy täytti 80 vuotta, yhtiössä työskenteli 45 henkilöä ja sillä oli 30 linja-autoa. Yhtiön johdossa ovat vuodesta 2001 lähtien toimineet Vuokko Gröhnin pojat Tomi ja Hannu Gröhn, joista edellinen työskentelee toimitusjohtajana ja jälkimmäinen liikennepäällikkönä.[4]
↑ abc Pekka Paloranta: J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy 60 vuotta: Lapin turisti on Eskelisen elinehto. Linja-auto-lehti 6/1988, s. 12–16. Helsinki: Linja-autoliitto.
↑Saara Remes: Onnittelut keväällä juhliville kahdeksankymppisille Linja-autoliiton jäsenyrityksille. Bussiammattilainen 4/2008, s. 32. Helsinki: Linja-autoliitto.