Erik Vilhelm Andersson (2. helmikuuta 1948 Finström – 21. huhtikuuta 2018[2] Turku[3]) oli suomalainen kielitieteilijä, runoilija ja Åbo Akademin ruotsin kielen professori.[4][5]
Andersson tuli ylioppilaaksi Ålands lyceumista vuonna 1966. Hän valmistui Åbo Akademista filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1969, lisensiaatiksi 1972 ja filosofian tohtoriksi 1977. Vuosina 1971–1972 hän suoritti jatko-opintoja Yhdysvalloissa Wisconsinin yliopistossa Madisonissa.[4]
Hän työskenteli Åbo Akademin ruotsin kielen apulaisprofessorina vuosina 1977–1991 ja professorina vuodet 1991–2012.[4][6]
Hänen kirjoittamiaan kirjoja ovat[6][4]
- Verbfrasens struktur i svenskan: En studie i aspekt, tempus, tidsadverbial och semantisk räckvidd. Meddelanden från Stiftelsens för Åbo Akademi forskningsinstitut nr 18 (1977)
- Språkets struktur: Gymnasiets svenska, kurs 2 (försöksduplikat med Birgitta Abrahamsson), Söderströms (1978)
- Orden är ögon: Haiku-dikter. Schildts (1983)
- Grammatik från grunden: En koncentrerad svensk satslära. Ord och stil nr 24 (1993)
- Fanfar i hum: Akademisk tillfällespoesi (1998).
Hän osallistui merkittävällä panoksellaan yhdessä (Ulf Telemanin ja Staffan Hellbergin kanssa) myös laajalti tunnettujen ruotsin kielen kielioppien Svenska Akademiens grammatik (1999) ja Inledning till grammatiken (2001) kirjoittamiseen. [1][6]
Andersson oli Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 1986.[4][7]
Runoteosten lisäksi Andersson laati messutekstejä, joita ovat säveltäneet Jan Hellberg (Vi famnas av din skapelse) ja Juhani Haapasalo (Se Människan).[2]
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
