Ensimmäinen analytiikka
Ἀναλυτικὰ πρότερα
Ensimmäisen analytiikan latinankielinen käsikirjoitus, n. 1290. Biblioteca Medicea Laurenziana, Firenze.
Alkuperäisteos
Kirjailija Aristoteles Kieli muinaiskreikka (klassinen) Genre filosofia Julkaistu n. 350 eaa. Numerointi 24a–70b Suomennos Niteessä Teokset I Suomentaja Simo Knuuttila Kustantaja Gaudeamus Julkaistu 1994 ISBN 951-662-581-9
Sarja: Organon
Edeltävä	Tulkinnasta
Seuraava	Toinen analytiikka
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Ensimmäinen analytiikka (m.kreik. Ἀναλυτικὰ πρότερα, Analytika protera; lat. Analytica priora) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee syllogistista logiikkaa.^[1][2]

Organon (”Väline”) on kokoelma Aristoteleen logiikkaa ja metodiikkaa koskevia kirjoituksia. Sen nimitys tulee siitä, että sen osa-alueiden hallitsemisen katsotaan antavan filosofille tarvittavat ajattelun välineet kaikkien muiden asioiden käsittelyyn, sekä tieteessä että yleensäkin kaikessa järkevässä ajattelussa ja väittelyissä. Se sisältää Ensimmäisen analytiikan lisäksi viisi muuta teosta.^[1]

Organonin teoksista Topiikka, Ensimmäinen analytiikka ja Toinen analytiikka liittyvät läheisesti toisiinsa ja viittaavat toisiinsa usein. Aristoteles itse luki Ensimmäisen ja Toisen analytiikan yhdeksi teokseksi nimellä Analytiikat. Ne ovat kummatkin länsimaisen logiikan ja tieteenfilosofian perusklassikoita.^[3][1]

Ensimmäinen analytiikka vaikuttaa kirjoitetun Topiikan jälkeen.^[1] Simo Knuuttilan mukaan Aristoteleelle vaikuttaa kehittyneen Topiikan kirjoittamisen jälkeen uudenlainen näkemys yleisestä dialektisesta menetelmästä, joka voidaan yleistää formaaliksi logiikaksi. Ensimmäinen analytiikka on tämän logiikan ensimmäinen systemaattinen esitys. Tarkemmin teos on ajoitettu noin vuoteen 350 eaa. Siinä on kuitenkin eri ajoilta peräisin olevia osia.^[2]

Ensimmäinen analytiikka käsittää kaksi kirjaa. Aristoteles kehittelee teoksessa syllogistiikan loogisen, rationaalisen ajattelun yleiseksi teoriaksi. Hän määrittelee muun muassa seuraavat käsitteet:

• Premissi
• Päätelmä eli syllogismi (syllogismi yleensä, täydellinen syllogismi, epätäydellinen syllogismi)
• Predikointi

Hänen mukaansa päätelmässä premisseistä seuraa, eli voidaan johtaa, jotain muuta kuin ne itsessään ovat, siksi että ne ovat sitä mitä ne ovat. Syllogistiset premissit voidaan esittää neljällä tavalla:

AaB (A kuuluu jokaiselle B:lle)

AeB (A ei kuulu millekään B:lle)

AiB (A kuuluu jollekin B:lle)

AoB (A ei kuulu jollekin B:lle)

Klassinen esimerkki Sokrateen kuolevaisuudesta esitettäisiin tällöin seuraavalla tavalla:

A = Sokrates

B = Olla ihminen

C = Olla kuolevainen

CaB       Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia

BaA       Sokrates on ihminen

——

CaA       Sokrates on kuolevainen

• Aristoteles: Ensimmäinen analytiikka. Teoksessa Aristoteles: Teokset I. Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka. ((Katēgoriai. Peri érmēneias.) Suomentanut ja selitykset laatinut Lauri Carlson. (Analutika protera.) Suomentanut ja selitykset laatinut Simo Knuuttila. (Analutika ústera.) Suomentanut ja selitykset laatinut Juha Sihvola) Helsinki: Gaudeamus, 1994. ISBN 951-662-581-9

• Aristotle: Analytica Priora. Teoksessa Aristotle: Analytica Priora et Posteriora. (Toimittanut David Ross & L. Minio-Paluello. Oxford Classical Texts) Oxford: Oxford University Press. ISBN 9780198145622 Kreikankielinen alkuteksti.
• Aristotle: Prior Analytics. Teoksessa Aristotle’s Works. (Volume I. Categories. On Interpretation. Prior Analytics. Loeb Classical Library 325) Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. ISBN 0-674-99359-4 Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Αναλυτικών προτέρων (kreikaksi)

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Prior Analytics (englanniksi)

• Aristotle: Prior Analytics The Internet Classics Archive. (englanniksi)