Eno kuului vuoteen 1858 asti Ilomantsin pitäjään. Ilomantsin ensimmäinen kirkkoherra Gregorius Wendalius asui ilmeisesti Ahvenisella, ja sinne rakennettiin pieni, neliön muotoinen kirkkotupa 1650-luvun alussa. Se oli Ilomantsin ensimmäinen luterilainen kirkko.
1600-luvun lopulla pitäjään rakennettiin suurempi kirkko.
Vuonna 1763 valmistui kolmas kirkko Kirkkoniemeen. Se oli ristikirkko ja palveli Enon kappeliseurakuntaa Suomen sotaan asti, jolloin se ryöstettiin. Kirkko oli käynyt pieneksi ja sijaitsi muutenkin hieman syrjässä, joten päätettiin rakentaa uusi kirkko Enoon. Uuden kirkon valmistuttua kolmas kirkko jäi käyttämättömäksi ja rappeutui. Lopulta se paloi juhannusyönä 1823. Tapahtumien muistoksi kirkon paikalla on nykyisin taiteilija Eino J. Härkösen suunnittelema muistomerkki, joka paljastettiin vuonna 1938.
Nykyinen kirkko
Huonojen satovuosien ja hiljattain käydyn sodan vuoksi seurakunta anoi lupaa saada rakentaa uusi kirkko puusta. Vuonna 1813 senaatti myönsi rakennusluvan, ja kirkon rakentaminen aloitettiin Anton Wilhelm Arppen piirustusten mukaan vuonna 1816. Kirkko valmistui vuonna 1818 ja sen vihki käyttöön Porvoon piispa Johan Molander 4. lokakuuta 1818.
Kirkko maalattiin ensimmäisen kerran punamullalla vuonna 1821. Nykyisen huipputornin kirkko sai vuonna 1903 ja myöhemmin kirkko maalattiin vaaleaksi. Kirkkoa korjattiin vuosina 1990–1992, jolloin se maalattiin sekä sisältä että ulkoa ja lämmitys uusittiin.
Enon kirkon arvokkain osa on sen saarnatuoli. Saarnatuolin valmisti puuseppä Tegman vuonna 1757 Kuopion kolmannen kirkon saarnatuoliksi. Kun Kuopioon vuonna 1815 rakennettiin uusi, isompi kirkko, entinen kirkko purettiin ja puutavara huutokaupattiin. Iisalmelainen rakennusmestari Juhana Karppi oli tuohon aikaan rakentamassa Enon nykyistä kirkkoja ja osti saarnatuolin. Saarnatuoli haettiin Enoon hevosilla ja se maksoi tilityksen mukaan 60 ruplaa.
Saarnatuolin kymmenen kuvaa on maalannut kirkkomaalari Mikael Toppelius vuonna 1760. Toppelius oli 1700-luvun tuotteliain kirkkomaalari.
Alttaritaulu
Ennen alttaritaulua Enon kirkossa sillä paikalla oli puinen risti. Enon seurakunnan kirkkoneuvosto teki 29. syyskuuta 1929 kirkkovaltuustolle aloitteen alttaritaulun hankkimisesta. Neuvosto ehdotti taiteilijaksi enolaista Eino J. Härköstä. Ehdotus hyväksyttiin, alttaritaulutoimikunta perustettiin ja Härkönen ryhtyi töihin.
Härkönen käytti alttaritaulun malleina enolaisia ihmisiä ja maalasi sen pääosin kotonaan. Työ edistyi hitaasti, mikä kuului Härkösen luonteenkuvaan. Taulu viimeisteltiin nykyiseen muotoonsa Enon kirkossa. Alttaritaulu "Jeesus ristillä" paljastettiin 6. heinäkuuta 1930.
Urut
Kirkossa on kahdet urut. Vanhat, jo käytöstä pois jääneet, ovat urkulehterillä. Ne valmisti Kangasalan urkutehdas vuonna 1912. Uudet, 25-äänikertaiset mekaaniset urut, valmisti sotkamolainen urkurakentamo Tuomi vuonna 1974.
Kellotapuli
Kellotapuli vuodelta 1957.
Alkuperäinen kellotapuli valmistui vuonna 1825. Se oli uusklassista tyyliä ja siinä oli kaksi kelloa. Tapuli kuitenkin tuhoutui tulipalossa 3. maaliskuuta 1951.
Uuden, nykyisen kellotapulin, suunnitteli arkkitehti Kauno Kallio, ja se valmistui vuonna 1957. Myös uudessa tapulissa on kaksi kelloa, joista toinen on Lavansaaren siirtoseurakunnan lahja ja toinen Lokomon Tampereella valmistama.
Sankarihaudat
Kirkkomaalla sijaitsee sankarihautausmaa ja sankaripatsas on kuvanveistäjä Lauri Leppäsen teos vuodelta 1963.
