Eduard Wirths (4. syyskuuta1909 – 20. syyskuuta1945) oli saksalainen SS-päälääkäri (SS-Standortarzt) Auschwitzin keskitysleirillä syyskuusta 1942 tammikuuhun 1945. Wirths oli muodollisesti vastuussa Auschwitzin lääketieteellisissä osissa vuosina 1942–1945 työskennelleiden lähes 20 SS-lääkärin toiminnasta. Joukossa olivat Josef Mengele, Horst Schumann ja Carl Clauberg.
Wirths syntyi GeroldshausenissaBaijerissa katolilaiseen perheeseen. Wirths opiskeli Würzburgin yliopistossa 1930–1935. Hän liittyi Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen sekä SA:han 1932 ja SS:ään 1934. Hän liittyi Waffen-SS:ään 1939 ja taisteli Norjassa ja itärintamalla, mutta joutui pois sotapalveluksesta saatuaan sydänkohtauksen 1942. Hän oli Dachaun keskitysleirillä koulutuksessa ja sen jälkeen SS-lääkärinä Neuengammen keskitysleirissä. Hänet ylennettiin Hauptsturmführeriksi (kapteeni) ja nimettiin päälääkäriksi Auschwitziin syyskuussa 1942. Hänen uskottiin voivan nujertaa lavantautiepidemian, joka tuolloin riehui leirissä. Leirillä hän osallistui vankien valitsemisiin kaasukammioihin. Eduard Wirths ylennettiin SS-Sturmbannführeriksi (majuri) syyskuussa 1944. Wirth määräsi leirillä pseudotieteellisiä tutkimuksia, jotka liittyivät esimerkiksi lavantaudin tutkimiseen tai gynekologiaan, ja aiheuttivat tutkimuskohteelle pahoja vammoja. Hän oli kiinnostunut myös naisten steriloinnista.
Sodan jälkeen Wirths joutui brittijoukkojensotavangiksi. Häntä tuli tapaamaan brittiupseeri, joka puristi hänen kättään ja sanoi: ”Puristaneensa miehen kättä, joka oli tappanut neljä miljoonaa ihmistä.” Tämän jälkeen Wirths teki itsemurhan hirttäytymällä sellissään.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: en:Eduard Wirths
