Eduard Nikolajevitš Uspenski (ven. Эдуард Николаевич Успенский, 22. joulukuuta 1937 Jegorjevsk, Neuvostoliitto – 14. elokuuta 2018 Moskova, Venäjä[1]) oli venäläinen lastenkirjailija. Hänen tunnetuimmat hahmonsa ovat Fedja-setä (Дядя Фёдор) eläinystävineen, krokotiili Gena (Крокодил Гена) ja Muksis (Чебурашка, Tšeburaška). Uspenskin lastenkirjoja on julkaistu yli 20 maassa. Ne ovat erityisen suosittuja Suomessa.
Elämänvaiheet
Uspenski syntyi Moskovan lähistöllä Jegorjevskissa. Jo nuorena hän oli innostunut humorististen kertomusten kirjoittaja, ja kirjailijan ammatti vei lopulta voiton jo valmistumiseen asti edenneistä lentokoneinsinöörin opinnoista. Hän toimi myös Moskovan television lastenelokuvaosastolla piirroselokuvien tuottajana. Uspenskin tuotanto sisältää lastenkirjojen ohella runokokoelmia ja näytelmiä. Hän on myös sovittanut muiden tekstejä näytelmiksi ja elokuviksi: tästä esimerkkinä Hannu Mäkelän hahmo Herra Huu, jonka seikkailuista Uspenski laati venäjänkielisen mukaelman. Neuvostoaikana Uspenski ei saanut julkaista uusia kirjoja yli kymmeneen vuoteen: hänen teoksiaan moitittiin ideologian puutteesta.[2] Viimeisinä vuosinaan hän asui maaseudulla vaimonsa Jelenan ja kaksoistyttäriensä Iran ja Svetan kanssa.lähde?
Fedja-sarja
Fedja-sedästä Uspenski on kirjoittanut useita kirjoja. Niistä ensimmäinen ja ehdottomasti suosituin, Fedja-setä, kissa ja koira (Дядя Фёдор, пёс и кот), ilmestyi venäjäksi vuonna 1974. Se käännettiin nopeasti suomeksi, ja käännöksen teki Martti Anhava. Suomessa on sittemmin myös nähty kirjasta useita näyttämösovituksia. Fedja-setä on aikuismainen kuusivuotias poika, jonka äiti ei halua päästää puhuvaa Matroskin-nimistä kissaa asumaan taloon. Siksi hän karkaa vanhempiensa luota asumaan maalle Prostokvašino-nimiseen kylään. Kylän nimi Простоквашино tulee venäjän sanasta Простокваша ’viili, kokkeli, kokkelipiimä’. Tovereina Fedja-sedällä ovat Matroskinin lisäksi muun muassa puhuva koira Musti, postiljooni Petškin, Mirri-niminen lehmä sekä keitolla ja perunoilla kulkeva traktori Tr-tr Mitja. Uspenski on jatkanut Fedja-sedästä kirjoittamista muissa teoksissa, mutta ne eivät ole osoittautuneet yhtä menestyksekkäiksi.lähde?
Suomennetut teokset
- Krokotiili Gena ja hänen ystävänsä (Krokodil Gena i jego druzja 1966) suom. Martti Anhava, Otava 1977
- Alas taikavirtaa (Vniz po volšebnoi reke 1971), suom. Martti Anhava, Otava 1980
- Fedja-setä, kissa ja koira (Djadja Fjodor, pjos i kot 1974) suom. Martti Anhava, Otava 1975
- Takuumiehet (Garantijnyje tšelovetški 1975.))Otava 1978
- Limppu seuraa jälkiä (Kolobok idjot po sledu) suom. Martti Anhava, Otava 1987)
- Fedja-setä ja täti Tamara (Tjotja djadi Fjodora 1994), suom. Mervi Vyyryläinen-Väänänen Otava 1995
- Fedja-setä rakastuu (Ljubov djadji Fjodora), suom. Martti Anhava, Otava 1997
- Fedja-sedän talvi (Novyi god v Prostokvašino 1997), suom. Martti Anhava, Otava 1998
- Rasavilli Jasu (Poutsitelnyje rasskazy pro maltsika Jasu 1997), suom. Milla Hirvonen Otava 2001
- Fedja-setä menee kouluun (Djadja Fjodor idjot v skolu 1998), suom. Martti Anhava, Otava 1999
- Fedja-setä ja kutsumaton vieras (Kvartirnyi vopros v Prostokvašino), suom. Martti Anhava, Otava 2003
- Fedja-setä ja kummitus (Prividenije iz Prostokvašino 2005), Vappu Orlov, Tammi 2008
- Fedja-setä. (Kokoelma. Sisältö: Fedja-setä, kissa ja koira; Fejda-setä ja täti Tamara; Fedja-setä rakastuu; Fedja-sedän talvi; Fedja-setä menee kouluun; Fedja-setä ja kutsumaton vieras. Kuvittanut Gennadi Kalinovski) Suomentanut Martti Anhava ja Mervi Vyyryläinen-Väänänen. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-23170-7
Lähteet
- Bengtsson, Niklas – Marttinen, Tittamari (toim.): Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. BTJ Kirjastopalvelu, 1997. ISBN 951-692-398-4
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Tieteilijät | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
