Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Dv15
Dv15 nro 2010 Tampereella vuonna 2001
Perustiedot
Tyyppi	dieselveturi
Liikennöitsijä	VR-Yhtymä
Valmistaja	Valmet, Lokomo
Lukumäärä	58
Valmistusvuodet	1958–1961
Hylätty	54
Romutettu	54
Museoitu	1 kpl
Numerointi	1955–2012
Lempinimi	Vempu/Vemppu Karhukoira Nalle Murre Voivoi
Tekniset tiedot
Huippunopeus	75 km/h
Pituus	11 930 mm
Pyörästö	D
Pyörästön pituus	6 700 mm
Suurin akselipaino	15 t
Pyörän halkaisija	1 180 mm
Vaihteisto	Voith L 217 U
Moottori	Tampella/MAN W8V22/30 A.m.A
Moottorin teho
• jatkuva teho	620 kW (840 hv)
Infobox OK

Dv15 on Valtionrautateiden vuosina 1958–2004 käyttämä väliraskas dieselveturi. Lokomo ja Valmet valmistivat veturit vuosina 1958–1961 niin, että Lokomo valmisti parittomat ja Valmet parilliset numerot. Dv15-sarja oli ensimmäinen veturisarja, joka tehonsa ja luotettavuutensa puolesta syrjäytti höyryvetureita ratapihojen vaihtotöissä.

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Liian teknistä sanastoa, rautatietekniikkaan perehtymättömät eivät voi tätä ymmärtää

Dv15 oli seuraaja teknisesti ja ulkoisesti pitkälti samankaltaisille Dv11-sarjan vetureille. Samoin vuoden 2008 alussa suurimmaksi osaksi käytöstä poistunut Dv16-sarja on ominaisuuksiltaan suurelti yhtenevä. Dv15-sarjalla ajettiin myös linja-ajoa 1990-luvulle saakka.

Dv15-sarjan veturit erottaa helposti uudemmista vetureista sen höyryvetureita muistuttavasta pyörästöstä, jossa pyörät on kytketty kytkintangoin toisiinsa ja ajomoottoriin kytketty sokkoakseli pyörittää pyöriä kytkintankojen välityksellä. Yhteenkytkettyjen pyörien ansiosta veturin irtiottokyky eli kyky lähteä raskaan kuorman kanssa liikkeelle ilman ympärilyöntiä eli pyöriä vahingoittavaa paikallaan luistamista voitti monet uudemmat veturit, minkä johdosta se oli myös veturimiesten suosiossa vaihtotöissä. Sen MAN-moottorin kovaääninen ja matalalta muriseva ääni antoi leimansa suurimmilla ratapihoilla neljän vuosikymmenen ajan. Vetureita paranneltiin käyntisiltojen kaiteita korottamalla ja lisäämällä vaihtotyötä nopeuttavat, ohjaamosta hallittavat Vapiti-vaihtotyökytkimet.

Veturit alkoivat 2000-luvun mittapuun mukaan olla työolosuhteiltaan surkeita, varaosia ei enää ollut saatavilla ja osien käyttöikä oli ylitetty, joten ylläpito oli hankalaa. Sähköistyksen laajenemisen myötä muusta käytöstä vapautuneita dieselvetureita saatettiin sijoittaa Dv15-vetureiden tilalle. VR:n käytössä olleet viimeiset Dv15-sarjan veturit hylättiin syyskuussa 2004. Viimeiseksi Dv15-vetureita oli käytössä vaihtotöissä ja päivystyksessä Turussa ja Helsingissä. UPM:lla on yhä käytössään Dv15 2000 ja Imatran veturipalvelulla veturit 1993, 2001 ja yksi numeroton veturi, joka kantaa vanhaa Vv15-sarjamerkintää. Haapamäen Museoveturiyhdistyksellä on museoituna Dv15 1991. Dv15-sarjan tilalla jatkavat nykyään Dr14- ja Dv12-veturit. Dv15-sarjan muistoksi on tehty jopa muistofilmejä.

• Veturin numerot: 1955–2012
• Valmistaja: Valmet Oy, Lokomo Oy
• Valmistusvuodet (nrot):^[1]
  • 1958 (1955, 1956)
  • 1959 (1957–1973, 1980)
  • 1960 (1974–1979, 1981–1988)
  • 1961 (1989–2012)
• Pyörästöjärjestys: D
• Huippunopeus: 75 km/h
• Paino työkunnossa: 60 t
• Suurin akselipaino: 15 t
• Pituus: 11 930 mm
• Leveys: 3 200 mm
• Korkeus: 4 350 mm
• Polttoainesäiliön tilavuus: 1,8 m³

• Tampella/MAN W8V22/30 A.m.A
• Iskutilavuus: 91 l
• Teho: 620 kW käyntinopeudella 900 r/min
• Sylinteriluku: 8 (rivi)

• hydraulinen Voith L 217 U -vaihteisto.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dv15 Wikimedia Commonsissa

• Haapamäen museoveturiyhdistyksen dieselveturikalusto (Arkistoitu – Internet Archive) Haettu 11.1.2019
• Veteraani vauhdissa (Arkistoitu – Internet Archive), Pertti Itkosen kuvia veturista numero 1973