Toisin kuin muut ISS:n rahtikapselit, Dragon on rakennettu palaamaan ehjänä maahan. Sukkuloiden käytöstä poiston jälkeen Dragon on ensimmäinen alus, jolla voidaan palauttaa Maahan muun muassa vioittuneita tai käytöstä poistuneita laitteita ja tutkimustuloksia. Dragon-kapselissa ei ole automaattista telakointijärjestelmää, vaan kapseli ohjataan telakointiporttiin aseman robottikäden avulla.[1] Dragon on myös suunniteltu uudelleenkäytettäväksi ja 2017 SpaceX uudelleenkäyttikin ensimmäisen kerran aiemmin jo lentänyttä kapselia lennolla SpaceX CRS-11.lähde?
Dragon-kapselin ensilaukaisut olivat samalla myös Falcon 9 -kantoraketin ensilaukaisut. Ensimmäinen Falcon 9 -lento laukaistiin 4. kesäkuuta 2010, kello 21.45 FloridanCape Canaveralin avaruuskeskuksesta (Cape Canaveral Air Force Station). Raketin hyötykuormana oli Dragon-kapselia simuloiva koemassa.[2]
Dragon-kapselin ensimmäinen lento oli 8. joulukuuta 2010 Falcon 9:n toisella lennolla. Laukaisu tapahtui klo 17.43 ja kapseli laskeutui mereen pian klo 21:n jälkeen kierrettyään Maan kahdesti.[3][4]
Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä vielä kaksi koelentoa, ensimmäisellä pelkkä kohtaaminen ISS:n kanssa ja sitten toisella telakoituminen ISS:ään.[4] Nämä koelennot yhdistettiin kuitenkin yhdeksi lennoksi. Lento piti laukaista 19. toukokuuta 2012 [5][6][7] mutta laukaisu peruuntui hetkeä ennen laukaisua. Syyksi ilmoitettiin liian suuri paine yhdessä kantoraketin polttokammioista. [8] Alus laukaistiin onnistuneesti 22. toukokuuta. Rahtikapseli telakoitiin onnistuneesti Kansainväliseen avaruusasemaan 25. toukokuuta. [1] Alus kuljetti ISS-aseman Retkikunta 31:lle 460 kilogrammaa rahtia.[9][10][11] Kapseli laskeutui Tyyneen valtamereen 31. toukokuuta.[12]
Rahtilennot Kansainväliselle avaruuasemalle
Ensimmäinen varsinainen rahtilento, SpaceX CRS-1 (CRS eli Commercial Resupply Services) laukaistiin onnistuneesti 8. lokakuuta 2012 kello 00.35 GMT kansainväliselle avaruusasemalle.[13][14][15] Yksi Falcon 9 -raketin yhdeksästä rakettimoottorista sammui automaattisesti paineen menetyksen vuoksi nousun aikana. Suunniteltu kiertorata kuitenkin saavutettiin muiden rakettimoottorien pidemmän polton avulla.[16] Alus saapui ISS:lle 11. lokakuuta 2012 mukanaan 400 kg ruokaa, vaatteita ja aseman varaosia. Aseman kolmihenkinen miehistö, Retkikunta 33, telakoi aluksen asemaan robottikäden avulla. CRS-1 palasi maahan 28. lokakuuta lopussa mukanaan 74 kg miehistön tarvikkeita, 393 kg tieteellisiä koejärjestelyitä ja laitteita, 235 kg avaruusaseman laitteita, 31 kg avaruuspukujen varusteita ja 25 kg muuta rahtia. [17]
Näitä rahtilentoja SpaceX teki kaikkiaan CRS-20:een asti. Alus pysyi pääpiirteissään samana, mutta kantoraketti Falcon 9:n suorituskyky kasvoi ja sen ensimmäinen vaihe kehitettiin uudelleenkäytettäväksi. Rahtilennoista SpaceX CRS-7 tuhoutui kesken laukaisun kantoraketin toisen vaiheen tuhoutumisen myötä.
Ensimmäinen uudelleenlento
3. kesäkuuta 2017 SpaceX laukaisi lennolla SpaceX CRS-11 ensimmäistä kertaa uudelleen jo kerran lentäneen kapselin.[18] Kapseli oli lennolta SpaceX CRS-4, joka oli vastaavanlainen lento kuin CRS-11.[18] Enemmistö aluksesta oli samaa kuin aikaisemmalla lennolla.[18] Merkittävimpiä ja luontaisestikin uusia osia ovat lämpökilpi ja paineistamaton rahtiruuma.[18] Näistä lämpökilpi kuluu laskeutumisessa ja rahtiruuma ei laskeudu vaan se heitetään tuhoutumaan ilmakehässä.[18] Lisäksi uusittuja osia olivat merivedelle alttiiksi joutuneet kohdat.[18]
Kapseli on perusrakenteeltaan perinteinen kartion muotoinen alus. Kapselin yläosassa on ISS:n yhdysvaltalaisosaan sopiva Common Berthing Mechanism -telakointiportti.
Aluksessa on 10 kuutiometriä paineistettua lastitilaa.[4] Manööverejä varten on 18 Draco-rakettimoottoria[4] Paineistetun osan lisäksi aluksen kuuluu paineistamaton osa, jossa on auki taittuvat aurinkopaneelit.
