Kunnan maapinta-ala on 2 764,53 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 2 498 henkeä (31.12.2020).[2]
1700-luvulla alueella oli nelisenkymmentä taloa. Silloin rakennettiin myös kirkko, jonka paikalla nykyinen kirkko on. Kunnan nimi oli aluksi Bergvattnet ja nykyisen nimensä se sai 1700-luvun lopussa Kustaa IV Aadolfin puolison kuningatar Fredrika Dorotean mukaan.
Puolet kunnan väestöstä asuu taajama-alueilla. Keskusta sijaitsee valtion teiden 45 ja 92 risteyksessä. Asumiskustannukset alueella ovat halvimpia Ruotsissa. Kunnanvaltuustossa jäseniä on 31. Kunnallisia palveluita on esimerkiksi sairastupa ja kirjasto. Nähtävyyksiäkin on: metsästys- ja kalastusmuseo, kirkko ja vanha saamelaisleiri. Lisäksi alueen luonto tarjoaa paljon nähtävää ja tekemistä.
Vuonna 2007 kunnassa oli 2,32 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Dorotean pitäjä erotettiin kappeliseurakunnaksi Åselen pitäjästä vuonna 1795. Vuoden 1862 kuntauudistuksessa pitäjästä perustettiin Dorotean maalaiskunta. Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut aluejakoa, ja vuoden 1971 kuntauudistuksessa maalaiskunta muutettiin Dorotean kunnaksi. Vuonna 1974 se liitettiin Åselen kuntaan, mutta jo vuonna 1980 Dorotea erotettiin siitä jälleen omaksi kunnakseen.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
27
1,0
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
83
3,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
2 381
86,9
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 20 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 14 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 163 799 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 87 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
0–17-vuotiaat: 16,8 %
18–64-vuotiaat: 53,7 %
65 vuotta täyttäneet: 29,5 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
6,1
6,9
jalostus
25,2
28,6
palvelut
65,2
61,9
tuntematon
3,4
2,6
Työpaikkoja ja työllisiä
1 205
1 249
työpaikkaomavaraisuus
96,5
Taajamat
Kunnassa on 1 taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 53,6 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 335 asukasta.[14] Kunnan ainoa taajama on sen keskustaajamaDorotea, jossa oli 1 543 asukasta.
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[15]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[16]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Dorotean kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Vuosina 1973–1976 luvut ovat nollia, koska tuolloin Dorotea oli vielä osa Åselen kuntaa.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[19]
Dorotea-Risbäck
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[20] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv: kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
