Dimetrodon (nimen merkitys: ”kahdenpituiset hampaat”)[3] on sukupuuttoon kuollut Sphenacodontidae-heimoon kuuluva synapsidisuku. Se eli varhaisella permikaudella noin 299–270 miljoonaa vuotta sitten. Suvun lajeihin kuului muiden Sphenacodontidaen jäsenten tavoin aikansa hallitsevia lihansyöjiä.[4][5][6][7][8]Dimetrodon kasvoi 1,7–4,6 metriä pitkiksi, ja sen erityisominaisuksiin kuului niin sanottu ”selkäpurje”, jonka käyttötarkoitusta ei varmasti tiedetä.
Dimetrondonia ja muita nisäkkäisiin kuulumattomia synapsideja on aikaisemmin kutsuttu ”nisäkäsmäisiksi matelijoiksi”. Nimi on kuitenkin virheellinen, sillä ne ovat läheisempää sukua nisäkkäille kuin matelijoille.[4][5][6][8] Nykyisin biologit ja paleontologit suosivat fylogeneettista systematiikkaa, joka luokittelee eliöitä niiden evoluutiohistorian ja täten myös sukulaisuussuhteiden pohjalta.[9][10][11] Tästä syystä sekä termi ”nisäkäsmäinen matelija” että nimitys ”Pelycosauria”, johon Dimetrodon aikaisemmin luokiteltiin on menettänyt merkityksensä, sillä osa siihen luetuista eläimistä, kuten Dimetrodon, on läheisempää sukua terapsideille, joihin myös nisäkkäät nykyisin luokitellaan, kuin toisilleen. Varhaisiin synapsideihin viitattaessa käytetään nykyään usein epävirallista nimitystä ”pelykosaurit” ja ”pelykosauri gradin synapsidit”. Taksonominen ryhmitys ”Pelycosauria” ei kuitenkaan ole enää käytössä.[4][5][6][12]
Dimetrodonia on kuvattu populaarikulttuurissa yhdessä dinosaurusten kanssa. Se ei kuitenkaan ole dinosaurus vaan paljon lähempää sukua nisäkkäille kuin millekään matelijoille. Dimetrodon eli yli 60 miljoonaa vuotta ennen ensimmäisten dinosaurusten kehittymistä. [5]
Levinneisyys ja ominaisuudet
Pienimmän Dimetrodon-lajin pituus on vain noin 1,7 m ja paino noin 28 kg, mutta suurin tunnettu laji kasvoi jopa noin 4,6 m pitkäksi ja suunnilleen 250 kilogramman painoiseksi. Dimetrodoninfossiileista suurin osa on löydetty YhdysvalloistaOklahomasta ja Texasista, mutta myös muulta Yhdysvaltojen alueelta on löytynyt sen jäänteitä. Tämän lisäksi laji Dimetrodon teutonis on löydetty Saksasta.[13]Dimetrodonin jalanjälkien fossiileja on löytynyt KanadastaNova Scotiasta.[2]
Dimetrodonin erityisominaisuuksiin kuului niin sanottu ”selkäpurje”, joka muodostui pidentyneistä selkänikamista ja niiden todennäköisesti kannattelemasta kudoksesta. Purjeen käyttötarkoitusta ei varmasti tiedetä, mutta se saattoi toimia kuin aurinkokerääjä ja auttaa näin eläintä lämmönsääteilyssä. Tämän ansiosta se saattoi päästä aikaisemmin liikkeelle aamulla kuin muut samankokoiset eläimet, joilla vastaavaa purjetta ei ollut.[5][2][7]
Fylogenia
Fröbisch, J., Schoch, R.R., Müller, J., Schindler, T., & Schweiss, D. 2011 (Muut paitsi Caseasauria tutkimuksen kladogrammista, Caseasauria tekstiosasta):