Diego Alfredo Lugano Moreno (s. 2. marraskuuta 1980 Canelones, Canelonesin departementti, Uruguay) on uruguaylainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan keskuspuolustaja. Hän pelasi ammattilaisena vuosina 1999−2018. Uruguayn maajoukkueessa hän pelasi 91 ottelua.[1]
Seurajoukkueura
Vuonna 2002 Lugano siirtyi brasilialaisseura São Pauloon, aikaisemmin hän oli edustanut kotimaansa Nacionalia, jossa voitti maan mestaruuden 2001, ja Plaza Coloniata. Kolme vuotta myöhemmin hän voitti joukkueessa Campeonato Paulistan, Copa Libertadoresin sekä seurajoukkueiden maailmanmestaruuskilpailun. Samana vuonna hänet valittiin myös Etelä-Amerikan parhaaksi puolustajaksi. Hän voitti Brasilian-mestaruuden 2006. Hänet valittiin sarjan parhaaksi puolustajaksi kolmena vuonna peräkkäin.[1]
Kesällä 2006 Lugano siirtyi Fenerbahçeen. Hän voitti Turkin Superliigan mestaruuden 2007 ja 2011 sekä Turkin supercupin 2007 ja 2009. Hän pelasi seurassa viiden kauden aikana 125 liigaottelua ja teki 22 maalia.[1]
Vuoden 2011 elokuussa Lugano siirtyi ranskalaiseen Paris Saint-Germainiin, josta hän lähti kevääksi 2013 lainasopimuksella espanjalaiseen Málagaan[2]. Vuonna 2013 hän siirtyi englantilaiseen West Bromwich Albioniin ja vuonna 2015 ruotsalaiseen BK Häckeniin[3] Kaudella 2015−2016 hän pelasi paraguaylaisessa Cerro Porteñossa[4]. Hän päätti ammattilaisuransa São Paulossa 2016−2018[1].
Maajoukkueura
Lugano pelasi ensimmäisen maaottelunsa Uruguayn joukkueessa MM-karsintaottelussa Paraguayta vastaan marraskuussa 2004. Hän pelasi Uruguayn kaikissa kuudessa ottelussa Copa Américassa 2007. Ensimmäisen maaottelumaalinsa hän teki MM-karsintaottelussa Venezuelaa vastaan kesäkuussa 2008.[1]
Lugano pelasi MM-kilpailuissa 2010 neljänneksi sijoittuneessa Uruguayn joukkueessa kuusi ottelua. Välieräottelun Alankomaita vastaan hän joutui jättämään väliin polvivaivojen vuoksi. Copa Américassa 2011 hän pelasi täydet minuutit kaikissa kuudessa ottelussa Uruguayn voittaessa maanosan mestaruuden. MM-kilpailuissa 2014 hän kärsi jälleen polvivaivoista ja pelasi vain yhden ottelun, mikä jäi samalla hänen viimeiseksi maaottelukseen. Kaikkiaan hän pelasi 95 maaottelua ja teki yhdeksän maalia.[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
