Dan Halutzkuuntele ääntämys(ohje) (hepr.דן חלוץ) (s. 1948, Hagor) on IDF:n kenraaliluutnantti ja entinen Israelin ilmavoimien komentaja. Hänet nimitettiin IDF:n esikuntapäälliköksi 1. kesäkuuta 2005. Hän on koulutukseltaan ekonomi. Hänellä on vaimo, ja hän on kolmen lapsen isä.
Halutz liittyi Israelin ilmavoimiin 1966 ja läpäisi taistelukoulutuksen 1968. Vuonna 1969 hän liittyi ensimmäiseen F-4 Phantom –laivueeseen ja osallistui 40 lento-operaatioon.
Myöhemmin hän lähti asevoimista jatkaakseen koulutustaan, mutta palasi reservistä Jom Kippurin sodan sytyttyä 1973. Sen aikana hän ampui alas kolme viholliskonetta ja osallistui 43 operaatioon.
Sodan päätyttyä hän siirtyi jälleen reserviin neljäksi vuodeksi palaten palvelukseen 1982, jolloin hänet koulutettiin lentämään uutta F-16-taisteluhävittäjää. Vuonna 1984 hän komensi Phantom-laivuetta ja 1986 hänet nimitettiin ilmavoimien Lavi-projektin johtoon. Projektin loputtua amerikkalaisten painostuksesta Halutz nimitettiin Hatzor-lentotukikohdan komentajaksi 1991.
Vuonna 1993 hänet ylennettiin prikaatikenraaliksi ja nimitettiin lennoston johtajaksi. Vuonna 1995 hänet nimitettiin ilmavoimien komentokeskuksen johtajaksi.
Vuonna 1998 Halutz ylennettiin kenraalimajuriksi ja 1999 hänet nimitettiin IDF:n pääesikunnan operatiivisen siiven johtoon.
Vuonna 2000 hänet nimitettiin Israelin ilmavoimien komentajaksi. Hän johti ilmavoimia Al-Aksan intifadan aikana. Halutzin suurimmat uudistukset ilmavoimissa ovat olleet lisääntynyt yhteistyö Israelin maavoimien ja Shin Betin, Israelin tiedustelupalvelun, välillä sekä miehittämättömien lennokkien lisääntynyt käyttö. Hänen aikanaan myös helikopterien ja hävittäjien täsmäiskukykyä on paranneltu vähentäen virheiden ja epäonnistumisten määrää huomattavasti. Halutz muistetaan kuitenkin ennen kaikkea palestiinalaisjohtajiin kohdistuneista iskuista. Vuonna 2004 hänet nimitettiin yleisesikunnan päälliköksi.
Al-Aksan Intifada
Israelin ilmavoimien komentajana Halutz aikaansai muutoksia, joiden ansiosta hän nautti lentäjien ja muiden alaistensa kunnioitusta. Hänen komentaja-aikanaan Israel osti F-15I sekä F-16I-hävittäjiä, jotka kykenevät strategiseen pommittamiseen kaikissa sääolosuhteissa. Näiden hävittäjien ostamista perusteltiin lähinnä Iranin uhalla. Niillä uskotaan voitavan iskeä Iranin ydinohjelman kohteisiin Israelista käsin. Lisäksi Halutzin komentajakaudella parannettiin myös miehittämättömillä lennokeilla tapahtuvaa ilmatiedustelua.
Halutz vakiinnutti IAF:n, IDF:n ja Shin Betin yhteistyötä mahdollistaen iskut palestiinalaisjohtajia vastaan vain minuutteja Shin Betin tiedonantojen jälkeen. Nämä osittain kiistanalaisiksi osoittautuneet surmat sai aikaan myös Halutziin itseensä kohdistuvaa kritiikkiä.
Israelin–Libanonin konflikti 2006
Israelin ja Hizbollahin välisessä konfliktissa Halutz oli Israelin armeijan esikuntapäällikkö. Konfliktin alkaessa Israel vastasi pääasiassa ilmahyökkäyksillä myös syvälle Libanoniin pääkaupunki Beirutiin asti. Kun tilanne Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmaehdotus ei tullut vielä hyväksytyksi Ranskan ja Yhdysvaltain käymien viimeisten neuvottelujen jälkeenkään lähinnä siksi, että Libanonin hallitus vastusti sitä, valmistautui Halutz maasodan laajentamiseen vaihtamalla operaation komentajan.
Halutz kannatti Etelä-Libanonin infrastruktuurin, mm. sähkönjakeluverkon tuhoamista, mihin ei pääministeri Ehud Olmert ja Israelin muu hallitus ollut valmis.
Ero
Dan Halutz ilmoitti eroavansa esikuntapäällikön tehtävästä.[1]
