Creutz
Kreivi Gustaf Philip Creutz
Creutz-suvun vaakuna.
Creutz [kröjts][ 1] on suomalainen aatelissuku , joka on introdusoitu Suomen Ritarihuoneeseen kreivillisenä sukuna numero 1.[ 2] Suku on omistanut Malmgårdin kartanon Pernajassa Itä-Uudellamaalla vuodesta 1615. Suvun hallussa on ollut aiemmin myös läheinen Suur-Sarvilahden kartano .
Suku tunnetaan 1400-luvulta. Mårten Mattson Pernajan Sarvilahdesta sai vahvistuksen aatelisarvolleen vuonna 1569. Ruotsin ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1625 suku sai järjestysnumeron 92.[ 2] Lorentz Creutz (1615 – 1676) kohotettiin vapaaherralliseen säätyyn vuonna 1654 ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vapaaherrallisena sukuna numero 48. Turun hovioikeuden presidentti Johan Creutz ylennettiin kreiviksi vuonna 1719 ja introdusoitiin kreivillisenä sukuna numero 68.[ 2]
Suvun jäseniä
Lorentz Creutz (1615–1676), suomalainen vuoribyrokraatti ja amiraali
Ernest Johann Creutz vanhempi (1619–1684), maaherra, valtaneuvos, Turun hovioikeuden presidentti
vapaaherra Lorenz Creutz nuorempi (1646–1698), maaherra ja vuorityölaitoksen johtaja.[ 3]
Johan Creutz (1651–1726), valtaneuvos, Turun hovioikeuden presidentti, Lorentz Creutzin poika,
vapaaherra Carl Gustaf Creutz (1660–1728), kenraali, Kangasalan Liuksialan kartanon omistaja.[ 4]
kreivi Ernst Johan Creutz nuorempi (1675–1742), Turun akatemian kansleri, korotettiin kreiviksi vuonna 1731, mutta ei introdusoitunut ritarihuoneeseen[ 5]
vapaaherra (Carl) Gustaf Creutz (1683–1746), kenraalimajuri, Pohjanmaan rykmentin komentajana 1728–1739[ 6]
kreivi Gustaf Philip Creutz (1731–1785), Uppsalan yliopiston kansleri[ 7]
kreivitär Sophie Creutz (1752–1824)
kreivi Karl Gustaf Creutz (1787–1851), juristi, tilanomistaja, Porvoon valtiopäivien jäsen
kreivi Carl Magnus Creutz (1821–1893), Turun ja Porin läänin kuvernööri, Tammikuun valiokunnan jäsen, Karl Gustaf Creutzin poika[ 8]
kreivi Gustaf Filip Creutz (1855–1914), tilanomistaja ja valtiopäivämies
kreivi Carl-Erik Creutz (1911–2000), Yleisradion pitkäaikainen radiokuuluttaja.
Aakkosjärjestyksessä
Carl Gustaf Creutz (1660–1728), vapaaherra, kenraali, Kangasalan Liuksialan kartanon omistaja.
Carl Magnus Creutz (1821–1893), kreivi, Turun ja Porin läänin kuvernööri, Tammikuun valiokunnan jäsen
Carl-Erik Creutz (1911–2000), kreivi, Yleisradion pitkäaikainen radiokuuluttaja
Ernest Johann Creutz vanhempi (1619–1684), maaherra, valtaneuvos, Turun hovioikeuden presidentti
Ernst Johan Creutz (1675–1742), kreivi, Turun akatemian kansleri, korotettiin kreiviksi vuonna 1731, mutta ei introdusoitunut ritarihuoneeseen
(Carl) Gustaf Creutz (1683–1746), vapaaherra, kenraalimajuri, Pohjanmaan rykmentin komentajana 1728–1739
Gustaf Filip Creutz (1855–1914), kreivi, tilanomistaja ja valtiopäivämies
Gustaf Philip Creutz (1731–1785), kreivi, Uppsalan yliopiston kansleri
Johan Creutz (1651–1726), valtaneuvos, Turun hovioikeuden presidentti
Karl Gustaf Creutz (1787–1851), kreivi, juristi, tilanomistaja, Porvoon valtiopäivien jäsen
Lorentz Creutz (1615–1676), suomalainen vuoribyrokraatti ja amiraali
Lorenz Creutz nuorempi (1646–1698), vapaaherra, maaherra ja vuorityölaitoksen johtaja
Sophie Creutz (1752–1824), kreivitär ja kartanonomistaja
Katso myös
Kirjallisuutta
Lappalainen, Mirkka: Suku, valta, suurvalta: Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa . Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30316-X
Lähteet
Aiheesta muualla