Carl Magnus Creutz

Carl Magnus Creutz.

Carl Magnus Creutz (10. syyskuuta 1821 Pernaja – 20. maaliskuuta 1893 Pernaja)[1] oli suomalainen kreivi, kuvernööri ja historiantutkija.[2]

Henkilöhistoria

Creutz väitteli filosofian tohtoriksi 1850. Hän oli Tammikuun valiokunnan jäsen 1862, vaikka olikin vastustanut valiokunnan asettamista. Hän oli sukunsa edustajana aatelissäädyssä valtiopäivillä 1863–1864 ja 1867. Hän oli yksi aatelissäädyn tärkeimmistä edustajista, vuosina 1863–1864 aatelissäädyn varapuhemies ja 1867 säätyjen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja. Creutz kannatti aatelin erioikeuksien purkamista. Vuosina 1866–1889 hän oli Turun läänin kuvernööri.[3][4] Creutz hoiti vuodesta 1851 alkaen Pernajassa sijaitsevaa Malmgårdin kartanoa, joka on kuulunut Creutzin suvulle vuodesta 1614, ja rakennutti sinne 1880–1885 näyttävän linnarakennuksen. Creutz oli yksi Suomen historiallisen seuran perustajajäseniä vuonna 1875.[3]

Carl Magnus Creutzin isä oli kreivi, juristi, tilanomistaja ja Porvoon valtiopäivien jäsen Karl Gustaf Creutz.[5] Tilanomistaja, valtiopäivämies Gustaf Filip Creutz oli Carl Magnus Creutzin ja tämän puolison Hortensia Eugenia Morsingin poika.[6]

Teoksia

  • Anjalaförbundet, 1848 (salanimellä Maunu Malmanen)
  • De initiis monasterii Vallis Gratiæ, 1849 (väitöskirja)
  • Birgittiner klostret i Nådendal: historiskt utkast, 1850

Lähteet

  1. ↑ Kotivuori, Yrjö: Carl Magnus Creutz. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  2. ↑ Biografiasampo: Carl Magnus Creutz Viitattu 23.5.2021.
  3. ↑ a b Jari Hanski: Creutz, Carl Magnus (1821 - 1893) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 1.11.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2 p. 225
  5. ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Gustaf Creutz. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 22.12.2020
  6. ↑ Adelsvapen-Wiki: Grevliga ätten Creutz nr 68, TAB 8: Gustaf Filip Creutz Viitattu 23.5.2021.