Creem oli yhdysvaltalainen rock-musiikkiin keskittynyt aikakauslehti. Sen perustivat elokuussa 1969 Barry Kramer ja Tony Reay. Lehti kutsui itseään ”Amerikan ainoaksi rock ’n’ roll -lehdeksi”. Lehti lakkautettiin vuonna 1989, mutta se toimi pienemmässä muodossa vielä lyhyen aikaa 1990-luvun alussa.

Lehden kriitikoihin lukeutuivat muun muassa Lester Bangs, Ben Edmonds, Rob Tyner, Robert Christgau, Lenny Kaye, Patti Smith sekä The Dictators -yhtyeen perustaneet Richard Blum ja Andy Shernoff.^[1] Lehden musiikkitoimittajia oli myös Cameron Crowe, joka myöhemmin tuli tunnetuksi elokuvaohjaajana. Hän teki myöhemmin omaelämäkerrallisen elokuvan Melkein julkkis, joka perustuu hänen omiin kokemuksiin musiikkitoimittajana Rolling Stone- ja Creem-lehdissä.

1970-luvun puolivälissä Creemin levikki oli yli 200 000, mikä teki siitä Yhdysvaltojen toiseksi suurimman rocklehden Rolling Stonen jälkeen. Lehdellä oli valtava merkitys niin sanotun protopunkin ja glamrockin esille tuomisessa ja punkin synnyssä. Creem antoi varhaista näkyvyyttä artisteille, kuten Lou Reed, David Bowie, New York Dolls, ja erityisesti Detroitissa toimiville yhtyeille, kuten Stooges, MC5 ja Alice Cooper.

1980-luvulla lehti huomioi myös sellaisia yhtyeitä kuin R.E.M., Motörhead, The Smiths ja The Cure, ennen kuin muu valtamedia huomasi ne. Creemin logon suunnitteli Bob Wilson, joka myös kirjoitti säännöllisesti ilmestyvää sarjakuvaa Mike ja Barney. Lehteen piirsi myös underground-sarjakuvataiteilija Robert Crumb. Creemin valokuvaajana toimi Robert Matheu.

Vuonna 2019 julkaistiin Creem-dokumenttielokuva nimeltä CREEM: America's Only Rock 'n' Roll Magazine. Alice Cooper viittasi myöhemmin lehteen kappaleessaan ”Detroit City” laulaessaan ”But the Riff kept a Rockin', the Creem kept a-talkin'”.

• Virallinen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive). (englanniksi)

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.