Chernobyl on yhdysvaltalais-brittiläinen historiallinen draamasarja, jonka tapahtumat keskittyvät vuonna 1986 tapahtuneeseen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuteen ja sen seurauksiin.[1] Tapahtumia seurataan useasta näkökulmasta, ja hahmokaarti koostuu muun muassa virkamiehistä, pelastushenkilökunnasta ja voimalan työntekijöistä.[3]
Sarjan juoni perustuu tositapahtumiin, ja esitetyt hahmot ovat pääosin todellisia, mutta mukana on myös draaman vuoksi luotua fiktiota sekä kuvitteellisia hahmoja.[4]Craig Mazin käsikirjoittama ja Johan Renckin ohjaama sarja on HBO:n ja Sky Atlanticin yhteistuotanto.[2][3] Viisiosaisen minisarjan ensimmäinen osa julkaistiin 6. toukokuuta 2019,[5] ja päätösosansa sarja sai 3. kesäkuuta.
Sarja sai erinomaisen vastaanoton, ja sitä on kutsuttu yhdeksi kaikkien aikojen parhaimmista televisiosarjoista.[4][6]
Televisiosarja kuvattiin Liettuassa.[2] Ukrainalaista Prypjatin kaupunkia esittää sarjassa Vilnassa sijaitseva Fabijoniškėsin kaupunginosa, jonka arvioidaan säilyttäneen neuvostoliittolaisen tunnelman.[5]Kaunasia käytettiin Moskovaan sijoittuvien kohtauksien kuvauspaikkana.[5] Voimalaan keskittyvissä kuvauksissa hyödynnettiin Ignalinan ydinvoimalaitosta, joka muistuttaa Tšernobylin voimalaa niin paljon, että sitä on kutsuttu ”Tšernobylin siskoksi”.[1] Joitakin kohtauksia kuvattiin myös Ukrainassa.[5] Sarjan kuvaukset alkoivat toukokuussa 2018 ja kestivät 16 viikkoa.[5]
Chernobyl on saanut myönteisen vastaanoton. Sarjalla on Rotten Tomatoes -sivulla 95-prosenttinen ”tuore”-luokitus[8], ja Metacritic-sivustolla sarja on saanut 26 arvostelun perusteella arvosanan 83/100[9].
Helsingin Sanomien Juho Typpö kutsui sarjaa kahden ensimmäisen jakson perusteella erinomaiseksi, ja totesi, että draaman vuoksi tarinaan lisätyt kuvitteelliset elementit eivät riko sarjan uskottavuutta.[1] Myös Muropaketin Aki Lehti antoi ymmärryksensä tekijöiden ottamille taiteellisille vapauksille, ja sanoi, että esimerkiksi useita todellisia henkilöitä yhdistelevä Emily Watsonin esittämä kuvitteellinen tutkija on kerronnan kannalta välttämätön, sillä muutoin tarinassa olisi liikaa hahmoja.[3] Sivusto kehui pääosien esittäjien, Jared Harrisin ja Stellan Skarsgårdin, roolisuorituksia, ja kuvaili sarjaa tarinaksi sankarillisista uhrauksista ja valtionlaajuisista valehteluyrityksistä.[3]
Kalevan Tiina Vuorimäki kuvaili Chernobyliä onnistuneeksi kuvaukseksi ”epäuskosta, salailusta, tietämättömyydestä ja ihmisen halusta pelastaa oma nahkansa”.[10]MTV Uutisten Aino Haili kutsui sarjaa ”riipiväksi kauhuksi” ja lohduttomaksi kuvaukseksi yhdestä ihmishistorian pahimmista onnettomuuksista.[4]
»Sarjassa kuvataan nerokkain ja kouriintuntuvin keinoin neuvostoliittolaista tapaa hoitaa valtava, sekä omaa että muitakin yhteiskuntia uhkaava kriisi ja valtion tapaa kohdella kansalaisiaan. Valtio on kaikista ylin voima, ja sitä uhkaavat joutuvat maksamaan kalliin hinnan. Valhe voittaa aina totuuden, mikäli se edesauttaa valtion pyrkimyksiä, sen asukkaiden hyvinvoinnista piittaamatta.» (MTV Uutisten toimittaja Aino Haili)
Viikkoa ennen viimeisen jakson ensiesitystä Chernobyl nousi ensimmäiselle sijalle 250 parhaan televisiosarjan listalla Internet Movie Database -tietokannassa.[6][11]
Reaktio Venäjällä
Chernobyl-sarja on saanut ylistystä venäläisessä mediassa, ja sitä on kutsuttu muun muassa lavasteiltaan yksityiskohtaiseksi sekä autenttisemmaksi ja realistisemmaksi kuin aihetta koskevat venäläiselokuvat.[12]Izvestija-lehti on ihastellut sitä, kuinka Chernobyl nostaa tavalliset ihmiset sankareiksi.[12]
Erityisesti Komsomolskaja pravda -lehti ja Venäjän valtiollinen televisio ovat kuitenkin olleet kriittisiä sarjaa kohtaan, ja Pravda on jopa esittänyt, että HBO:n sarjaa olisivat tuottaneet venäläisyhtiö Rosatomin kilpailijat tarkoituksenaan mustamaalata venäläistä ydinvoimateollisuutta.[12]
Venäjän NTV on alkanut luoda omaa 12-osaista Tšernobyl-sarjaansa, jota on kutsuttu ”vaihtoehtoiseksi totuudeksi” ydinvoimalaonnettomuudesta:[13] sarjan juoni perustuu teoriaan, jonka mukaan Tšernobylin ydinvoimalaan olisi onnettomuutta edeltävänä aikana tunkeutunut yhdysvaltalainen CIA-agentti.[12] Tekijät eivät ole kuitenkaan myöntäneet, että sarjassa väitettäisiin onnettomuuden olleen CIA:n järjestämä sabotaasi.[12] Sarjaa ei myöskään ole luotu vastineeksi HBO:n sarjalle, sillä se on ollut tekeillä jo paljon ennen HBO:n sarjaa.[14]
Todenmukaisuus
Asiantuntijanäkökulman sarjan tapahtumien todenperäisyyteen on esittänyt muun muassa professori Jaakko Leppänen blogikirjoituksessaan, jossa hän tuo esille sarjassa olevia teknisiä asiavirheitä.[15][16] Hän toteaa sarjan ulkoisten puitteiden vastaavan hyvin todellisuutta, mutta nostaa esiin erityisesti kaksi myyttiä. Ensimmäisen myytin mukaan onnettomuudesta on vastuussa pelkästään käyttöhenkilökunta, joka suoritti ydinvoimalassa kokeen vastoin turvamääräyksiä, kytkemällä tiettyjä laitoksen turvajärjestelmiä pois käytöstä. Todellinen syy on kuitenkin neuvostojärjestelmässä vallinnut byrokratia ja vakavat puutteet turvallisuuskulttuurissa.[17] Käyttöohjeissa ei mainittu laitoksen säätösauvojen suunnitteluvirheestä, eikä henkilökunnalle annettu koulutusta alhaisella teholla ilmenevästä vaarallisesta toimintatilasta, mikä lopulta aiheutti onnettomuuden sitä ennen sattuneiden yhteensattumien vuoksi. Käyttöhenkilökunnan virhe oli se, että he aloittivat kokeen liian alhaisella tehotasolla, toisin kuin ohjeissa kerrottiin. Toisaalta heillä ei ollut tietoa tämän vaarallisuudesta.
Toinen myytti on onnettomuuden synnyttämän radioaktiivisen laskeuman mahdollisesti aiheuttamien syöpäkuolemien määrän liioittelu, mitä käytetään Leppäsen mukaan sarjassa tehokeinona. Todellisuudessa väestön syöpäkuolemia on todennettu vain lasten kilpirauhassyöpien aiheuttamina, ja niiden hoitovaste on ollut hyvä – vain noin 1 % tapauksista on johtanut kuolemaan.[18][19]
The New Yorker -lehden kolumnisti Masha Gessen kirjoittaa kolumnissaan ”What HBO’s “Chernobyl” Got Right, and What It Got Terribly Wrong”[20] televisiosarjan kuvaavan hyvin ihmisten elämän materiaalisia puitteita mutta epäonnistuvan Neuvostoliiton valtarakenteiden eli poliittisen ja hallinnollisen hierarkian sekä luokkaerojen kuvaamisessa ja piirtäneen karikatyyrimaisen kuvan tästä. Hänen mielestään sarjasta ei myöskään käy ilmi esimerkiksi se, että onnettomuuden aiheutti neuvostojärjestelmä eivätkä yksittäiset ihmiset.
Taloudellinen vaikutus
Sarjan on uutisoitu lisänneen Ukrainaan kohdistuvaa turismia. Kun sarja sai ensiesityksensä toukokuussa 2019, turistimatkat Prypjatin aavekaupunkiin ja Tšernobylin ydinvoimalaitokselle kasvoivat 30 %:lla.[21] Ohjattuja turistikierroksia varattiin kesä–elokuun 2019 ajalle jopa 40 % enemmän kuin aiemmin.[22]
↑Agopiantz M. et al.: Thyroid side effects prophylaxis in front of nuclear power plant accidents. Annales d'Endocrinologie, 2016. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.6.2019.
