Canopus

Tämä artikkeli käsittelee tähteä. Muista merkityksistä, katso Kanopos.
Canopus
Bayerin designaatio α Carinae, α Car
HD-designaatio HD 45348
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus −0,62 (2.) mv
Absoluuttinen kirkkaus −5,53 Mv
Valovoima 15 800 aurinkoa
Spektriluokka F0 Ib
Väri-indeksi 0,16
Lämpötila 7 800 K
Massa 8–9 M
Säde 60–65 R
Muuttujatyyppi
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Köli
Rektaskensio (J2000) 6 h 23 m 57,119 s
Deklinaatio (J2000) −52° 41' 44,5"
Etäisyys 313,6
Parallaksi 10,4 mas
Säteisnopeus 20,5 km/s
Ominaisliike 0,0304 mas/v
Näkyy leveysasteiden 37° N
ja 90° S välillä.

Canopus, α Carinae, on Kölin tähdistön päätähti ja yötaivaan toiseksi kirkkain tähti Siriuksen jälkeen. Se sijaitsee suunnilleen Siriuksen ja eteläisen taivaannavan puolessavälissä, eikä siten nouse lainkaan horisontin yläpuolelle esimerkiksi Euroopassa. Kreikkalaisessa mytologiassa Kanopos (lat. Canopus) oli Menelaoksen laivan kapteeni tämän matkatessa pelastamaan Helenaa, jonka Paris oli ryöstänyt. Nimi annettiin tähdelle, koska sen katsottiin olevan Argo-laivan, nykyisin jo käytöstä poistuneen suuren tähdistön, kapteeni. Toinen selitys nimelle on koptinkielinen sana Kahi Nub, joka tarkoittaa ’kultaista Maata’, sillä näkyessään Egyptissä matalalla horisontissa se on saattanut näyttää punertavalta. Samoin lähellä Niilin suistoa on todennäköisesti tähden mukaan nimetty muinainen satama.

Canopus on kellertävänvalkoinen F-spektriluokan ylijättiläinen. Ennen Hipparcos-satelliitin astrometrisiä mittauksia tähden etäisyydeksi oli arvioitu 96–1 200 valovuotta; jälkimmäisessä tapauksessa se olisi ollut yksi koko Linnunradan valovoimaisimmista tähdistä. Hipparcoksen mittaukset antoivat tähden etäisyydeksi 313,6 valovuotta 4,7 prosentin virhemarginaalilla. Tällöinkin Canopus on valovoimaisin tähti 700 valovuoden säteellä Auringosta; seuraava kirkkaampi tähti on Orionin Rigel noin 773 valovuoden päässä. Sirius voittaa Canopuksen näennäisessä kirkkaudessa, koska se sijaitsee yli 30 kertaa lähempänä.

Sijaitessaan Auringon paikalla Canopuksen pinta ulottuisi etäisyydelle, joka on kolme neljännestä Merkuriuksen radan säteestä. Canopuksen korona on kymmenen kertaa Auringon koronaa kuumempi ja lähettää havaittavia röntgen- ja radioaaltoja. Tähti on ehtinyt kehityskaarensa jättiläisvaiheeseen, ja siitä saattaa tulla tai se on jo saattanut olla Betelgeuzen kaltainen punainen ylijättiläinen. Se ei ole tarpeeksi massiivinen räjähtääkseen supernovana, joten se tulee päätymään Sirius B:n kaltaiseksi valkoiseksi kääpiöksi menetettyään ensin ulko-osansa avaruuteen.