C-Lion1

Merikaapelin reitti.

C-Lion 1 on noin 1 200 kilometriä pitkä tietoliikennemerikaapeli Helsingistä Rostockiin. Se tarjoaa ensimmäisen suoran tietoliikenneyhteyden Suomesta Keski-Eurooppaan. Aiemmin rakennetut yhteydet kulkevat Ruotsin ja Tanskan kautta.[1][2][3]

Kaapelin lasku alkoi lokakuussa 2015 ja valmistui tammikuussa 2016. Kaupalliseen käyttöön kaapeli otettiin toukokuussa 2016. Kaapelissa on kahdeksan valokuituparia, joiden välityskyky on yhteensä 144 terabittiä sekunnissa.[1][2][3]

Kaapeli on osa tietoliikenneyritys Cinian verkkoa. Päätepisteiden lisäksi kaapelista on haaroitukset Hankoon ja Baltiaan.[4] Kaapelin päätepiste Helsingissä sijaitsee Santahaminan saarella.[5]

Kaapelivaurio

Cinia tiedotti 18. marraskuuta 2024 kaapelin katkenneen varhain aamulla. Katkeamisen syy on toistaiseksi epäselvä, mutta katketakseen 25–35 millin paksuinen kaapeli tarvitsee ulkoisen voiman. Vaurion aiheuttajasta ei ole varmaa tietoa, mutta tahallista sabotaasia ei ole poissuljettu.[6][7] Cinia järjesti iltapäivällä tiedotustilaisuuden kaapelin katkeamisesta ja kertoi vaurion sijaitsevan kaapelireitin puolivälissä Öölannin edustalla Ruotsin talousvesillä. Vaurion tutkinnasta vastaa Ruotsi, mutta Cinian rikosilmoituksen johdosta myös Suomen keskusrikospoliisi selvittää asiaa. Tietoliikenne on kokonaan poikki kyseisessä kaapelissa ja paikalle on matkalla korjausalus Cabel Vigilance Ranskasta. Korjaus kestää 5–15 päivää.[8] Vuorokautta aikaisemmin 17. marraskuuta vaurioitui myös risteävä Gotlannin ja Liettuan välinen Arelionin kaapeli.[9]

Kaapeleiden vaurioituminen on synnyttänyt julkisuudessa spekulaatioita niiden aiheuttajasta. Poliittisella tasolla Saksan puolustusministeri Boris Pistorius piti niiden syntymistä automaattisesti tahallisena.[10] Ruotsi tutkii tapauksia sabotaasina. Suomessa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra on ehdottanut Naton neljännen artiklan aktivointia.[11] Huomiota on herättänyt myös Venäjän FSB:n entisen turvallisuuspäällikön Nikolai Patruševin naamioitu lausunto viikkoa aikaisemmin ryhtyä vaurioittamaan datakaapeleita Itämerellä ja häiritsemään energiakuljetuksia.[12]

Merkittävin huomio on kiinnitetty Yi Pen 3 -nimiseen kuivarahtialukseen, joka kulki epätavallisella tavalla kaapeleiden tuntumassa niiden vaurioitumisen aikaan näkymättömissä ilman paikannusta. Aluksen ankkurin raahaamista 100 mailia merenpohjassa epäillään aiheuttaneen kaapelivauriot.[13] Tanskan merivartioston partioalus seurasi laivan liikehdintää ja laiva on pysäköity selvittämisen ajaksi Tanskan edustalle Kattegattiin kansainväliselle merialueelle.[14]Aluksen liikkeitä vahtii Tanskan, Ruotsin ja Saksan partioaluksia, lisäksi lähistöllä on ankkuroituneena yksi venäläinen sotalaiva.[15]

Yi Pen 3 on Kiinan lipun alle rekistöröity rahtilaiva. Kansainvälinen merenkulkua koskeva merilainsäädäntö estää laivan tutkimisen ja esitutkinnan aloittamisen laivan päällystön ja miehistön toiminnasta itämerellä. Kiinan ulkoministeriö on kiistänyt laivan syyllistyneen mihinkään rikkomuksiin tai laittomuksiin ja torjunut ulkopuolisten nousun laivaan. Laivaa on houkuteltu siirtymään Tanskan tai Ruotsin aluevesille asian selvittämiseksi. Juridisesti tarkastellen laiva itsessään on Kiinan aluetta.[16]

Lähteet

  1. a b Ari Saarelainen: Tässä se alkaa: Suomi saa digitaalisen napanuoran Keski-Eurooppaan Tivi. 12.10.2015. Arkistoitu 13.10.2015. Viitattu 12.10.2015.
  2. a b Suomen ja Saksan yhdistävän Cinian suoran merikaapelin asennus valmistui aikataulussa 12.1.2016. Cinia Group. Arkistoitu 17.1.2016. Viitattu 24.1.2016.
  3. a b Huippunopea datakaapeli Suomesta Saksaan on avattu kaupalliseen käyttöön 20.5.2016. Cinia Group. Arkistoitu 8.6.2016. Viitattu 18.6.2016.
  4. Cinia C-Lion1 -merikaapeli tarjoaa laadukkaammat yhteydet Cinia. Viitattu 16.4.2020.
  5. Traficom Ylelle: Suomen ja Saksan välinen merikaapeli on katkennut – tietoliikenne­yhteydet ovat poikki Yle Uutiset. 18.11.2024. Viitattu 18.11.2024.
  6. Suomen ja Saksan välinen merikaapeli katkennut – ”Vaatii osuman” Helsingin Sanomat. 18.11.2024. Viitattu 18.11.2024.
  7. Kaapelin katkeaminen on luultavammin tihutyö kuin vahinko, sanoo asiantuntija Yle Uutiset. 18.11.2024. Viitattu 18.11.2024.
  8. Traficom: Ei kohonnutta vaaraa huoltovarmuudelle - Kaapelin korjaustoimenpiteet alkaneet Helsingin Sanomat verkkoversio. 18.11.2024. Sanoma. Viitattu 18.11.2024.
  9. Ina Kauppinen: Ruotsi tutkii kaapeleiden vioittumista sabotaasina Ilta-Sanomat. 19.11.2024. Sanoma. Viitattu 23.11.2024.
  10. Olli Vainio: Saksan puolustusministeri:Itämeren kaapelivauriot ovat sabotaasia Ilta-Lehti. 19.11.2024. Alma. Viitattu 23.11.2024.
  11. #Naton 4. artikla pitää aktivoida" - Suomesta nyt painava vaatimus, IL kertoo UUsi-Suomi. 19.11.2024. Alma. Viitattu 23.11.2024.
  12. Russia Issues Ominous Warning About Undersea Internet Cables Newsweek. 12.11.2024. Newsweek. Viitattu 23.11.2024.
  13. Bojan Pancevski: Chinese Ship’s Crew Suspected of Deliberately Dragging Anchor for 100 Miles to Cut Baltic Cables The Wall Street Journal. 27.11.2024. WSJ. Viitattu 28.11.24.
  14. Ina Kauppinen: Ruotsi tutkii kaapeleiden vaurioitumista sabotaasina Ilta-Sanomat. 19.11.2024. Sanoma. Viitattu 23.11.2024.
  15. Jani Parkkari: Venäläinen sotalaiva ankkuroitui Tanskan salmeen lähelle kaapelirikosta epäiltyä kiinalaisalusta Yle verkkosivu. 22.11.24. Yle. Viitattu 27.11.24.
  16. Teemu Juhola, Hanna Visala, Eeva Sarlin: Asiantuntija vaattii toimia, joita "joita Suomi ja Ruotsi eivät tehneet" pitää Tanskaa ja Ruotsia liian varovaisena kiinalaisaluksen kanssa Yle verkkosivu. 26.11.24. Yle. Viitattu 27.11.24.

Aiheesta muualla