Naumanin taidetta on hankala rajata mihinkään tiettyyn virtaukseen, mutta hänet on liitetty minimalismiin, käsitetaiteeseen ja body artiin. Teoksissaan hän käsittelee esimerkiksi yhteiskuntaa, ruumiillisuutta ja maailmanpolitiikkaa. Varsinkin hänen varhaisempi materiaalinsa sisälsi usein sanaleikkejä ja visuaalisia vitsejä. Nauman esiintyy itse useissa videoteoksissaan.[1]
Bruce Nauman kasvoi Yhdysvaltojen Keskilännessä. Hänen isänsä oli insinööri ja Nauman on kertonut kiinnostuneensa itsekin jo varhain tekniikasta ja matematiikasta. Omien sanojensa mukaan hän "tunsi vetoa kaikkea abstraktia kohtaan". Naumanin mukaan hänen moraalisten ja välittävien vanhempiensa vaikutus näkyy hänen taiteessaan. Nauman uskoo, että taiteella on moraalinen ja eettinen tarkoitus.[2][3]
Vuonna 1960 Bruce Nauman lähti Wisconsinin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa, fysiikkaa ja taidetta. Vuonna 1964 Nauman siirtyi opiskelemaan taidetta Kalifornian yliopistoon, jossa hän opiskeli muun muassa William T. Wileyn ja Robert Arnesonin alaisuudessa. Maalaamisesta aloittanut Nauman keskittyi Kalifornian yliopistossa opiskellessaan kuvanveistoon, performanssitaiteeseen ja elokuvaan. Vuosien 1965–1966 välillä hän teki yhdeksän elokuvaa, joista kuusi yhteistyönä. Näistä kuuluisin on vuonna 1966 valmistunut Fishing for Asian Carp, jossa hän kuvasi taidemaalari William Allenia pyydystämässä kalaa. Teos parodioi perinteistä käsitettä kerronnasta ja tarinan kestosta.[2]
Vuonna 1966 Nauman suoritti Master of Arts -tutkinnon ja siirtyi opettamaan San Franciscon yliopistoon. Samana vuonna hän piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Leo Castelli Galleryssa Los Angelesissa.[4]
Ensimmäisen kerran Bruce Naumanin teoksia nähtiin Suomessa suuressa yhteisnäyttelyssä Expo Stedelijkissä Ateneumissa keväällä 1971. Ars 74:ssä nähtiin Naumanin elokuva ja Ars 95:ssä oli myös hänen teoksiaan. Bruce Naumanin yksityisnäyttely oli Kiasmassa 1998–1999 ja Kiasmassa nähtiin hänen teoksiaan Full House -yhteisnäyttelyssä 2008–2009.[5]Valtion taidemuseon kokoelmassa on yhdeksän Bruce Naumanin teosta, joista kahdeksan on multimedia- ja videoteosta vuosilta 1968–1969 ja yksi grafiikan vedos vuodelta 1997.[6]