Britannia Hospital on viimeinen Andersonin arvostetusta kolmen elokuvan sarjasta, jotka kaikki on kirjoittanut David Sherwin ja joissa kaikissa Malcolm McDowell esittää jokamieshahmoa nimeltä Mick Travis. Elokuvassa Jos... (1968) hän tekee vallankumousta sisäoppilaitoksessa, elokuvassa Onnenpoika (1972) hän etenee kahvin myyntimiehestä filmitähdeksi, ja tässä elokuvassa hän on röyhkeä reportteri, joka tutkii erään professori Millerin touhuja. Trilogian elokuvissa on muitakin yhteisiä henkilöhahmoja, mutta tarinat ovat täysin erillisiä.
Britannia Hospitalin uusi lisärakennus odottaa avajaisiaan, joihin vieraaksi on tulossa myös kuningataräiti. Sairaalan johtaja Potter (Leonard Rossiter) törmää mielenosoittajiin, jotka protestoivat afrikkalaisen diktaattorin oleskelua sairaalan VIP-potilaana. Lisäksi keittiöhenkilökunta lakkoilee yksityispotilaiden erikoisten ruokatoiveiden takia, ja uuden siiven johtaja professori Millar on kaikkea muuta kuin yhteistyöhaluinen.
Mick Travis (McDowell) on sairaalassa kuvaamassa salaa dokumenttielokuvaa sieltä raportoiduista oudoista tutkimustavoista. Kaaos on valmis, ja ruumiitakin alkaa tulla.
Britannia Hospital ei kerännyt odotetusti katsojia ja sai valtaosin kielteisiä arvosteluja.[2] Tuottajayhtiö EMI veti elokuvan pois teattereista kuukauden kuluttua ensi-illasta. Kriitikko Ian Haydn Smith pitää Britannia Hospitalia Andersonin uran pohjanoteerauksena, jossa satiirin korvaaminen tavanomaisemmalla komedialla ei auta elokuvaa kritisoimaan National Health Servicen toimintaa.[3]
Kymmenestä suomalaisesta ensi-iltakriitikosta yksi antoi Britannia Hospitalille kolme tähteä, kaksi arvostelijaa kaksi tähteä ja kolme yhden tähden, keskiarvona 1,22 tähteä neljästä.[4]Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano antoi elokuvan Suomessa julkaistulle VHS-kasettiversiolle neljä tähteä viidestä, joka teoksen mukaan vastaa sanallista arviota ”erinomainen”. Hänestä elokuva on pureva ja etenkin anarkismiin taipuvaisia viihdyttävä satiiri.[5]
Lähteet
↑Silius, Raimo: Studio 14, Elokuvan vuosikirja 1984, s. 191. Suomen elokuvasäätiö, 1984. ISBN 951-9349-37-5
↑Ian Haydn Smith: ”Lindsay Anderson”, teoksessa Yoram Allon ym. (toim.): Contemporary British and Irish Film Directors. Wallflower Press 2001, sivu 7.
↑Pistetaulukko (touko-syyskuun ensi-illat). (Arvostelijoina Asko Alanen, Pertti Avola, Mikael Fränti, Antti Lindqvist, Pentti Lumirae, Timo Malmi, Harri Moilanen, Mikko Piela, Hans Sundström ja Sakari Toiviainen.) Projektio, 1/1984, s. 2. Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL.
↑Bello Romano (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1995. ISBN 951-0-19839-0
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: en:Britannia Hospital
