Alan Price (s. 19. huhtikuuta 1942 Jarrow) on englantilainen laulaja-lauluntekijä, muusikko ja näyttelijä. Hän tuli tunnetuksi 1960-luvulla The Animals -yhtyeen kosketinsoittajana.
Price vietti lapsuutensa köyhässä työläisympäristössä ja tämä on myöhemmin vaikuttanut hänen ajatteluunsa ja kappaleidensa sanoituksiin. Oppivelvollisuuden jälkeen hän työskenteli verotoimistossa Newcastlessa. Hän perusti The Pagans -nimisen yhtyeen Eric Burdonin ja Johnny Steelen kanssa. Samaan aikaan hän ansaitsi elantoaan soittamalla muissakin yhtyeissä, ja näin hän tutustui basisti Chas Chandleriin. Price, Steele ja Chandler perustivat jazz-trion, johon tuli myöhemmin mukaan myös Burdon. Yhtye toimi 1960-luvun alussa ensin nimellä Alan Price Combo, mutta se vaihtoi nimensä huomiota herättävämpään The Animalsiin Lontoon-valloitusta silmällä pitäen. Price erosi yhtyeestä toukokuussa 1965 sekä kyllästyneenä yhtyeen kaupallistumiseen että alkoholiongelmansa vuoksi.
Price siirtyi Lontoon ympyröistä kotiseudulleen ja perusti sitten yhtyeen nimeltä The Alan Price Set, johon kuuluivat saksofonistit Clive Burrows ja Steve Gregory, rumpali Roy Hills, basisti Boots Slade ja trumpetisti John Walters. Musiikkityyleinä olivat blues, rhythm & blues ja jazz. Yhtye teki vuosina 1966 ja 1967 kaksi tasokasta albumia ja muun muassa singleversion Screamin’ Jay Hawkinsin kappaleesta ”I Put a Spell on You”. Yhtye lopetti toimintansa vuonna 1968.
Price alkoi esiintyä kabareeartistina ja tältä ajalta juontaa juurensa Pricen tapa esiintyä klassisesti pukeutuneena. Hän alkoi myös säveltää musiikkia televisiolle ja hänellä oli oma sarja nimeltä Price to Pay. Eräässä jaksossa vieraana oli Georgie Fame ja tästä alkoi yhteistyö, joka johti vuonna 1971 julkaistuun albumiin sekä singleen Rosie. Yhteistyö Famen kanssa jatkui vuoteen 1974.
Lindsay Anderson pyysi sitten Pricea säveltämään musiikin näytelmään Home ja ohjaamaansa menestyselokuvaan Onnenpoika (O Lucky Man!), jonka musiikki julkaistiin levynä 1973. Elokuvassa Price esitti sivuosassa itseään.
Vuonna 1974 oli vuorossa teema-albumi Between Today and Yesterday, joka oli saanut aiheensa Newcastlen hiilikaivoskaupungin ja sen ympäristön menneisyydestä ja nykyisyydestä. Albumilta julkaistu single Jarrow Song nousi Top Teniin. Albumin tiimoilta Price teki myös dokumenttifilmin BBC:lle.
Pricen elokuvaura jatkui vuonna 1975, kun hän oli pääosassa vaatimattomasti menestyneessä elokuvassa Alfie Darling. Samoihin aikoihin Melody Makerin päätoimittaja oli pyytänyt Pricea kolumnistiksi lehteensä, kun Price oli kärkevään tapaansa arvostellut musiikkikirjoittelun tasoa. Konserteissaan Price soitteli tähän aikaan myös vanhoja rock and roll -kappaleita kyllästyttyään esittämään pelkästään omia kappaleitaan. Levy-yhtiö on näitä äänittänytkin.
Levytyksiä
- Albumit
- 1966 The Price to Play
- 1967 A Price on His Head
- 1971 Fame And Price, Price And Fame Together
- 1973 O' Lucky Man
- 1974 Between Today and Yesterday
- 1975 Metropolitan Man
- 1975 Performing Price
- 1976 Shout Across the Street
- 1977 Rainbow's End
- 1978 England My England
- 1980 Rising Sun
- Kokoelma-albumit
- 1970 The World of Alan Price
- Singlet
- 1977 Meet the People / It Will Please Me (Jet UP 36274)[1]
Lähteet
- Jake Nyman: Rocktieto 3: Osa 3 N-Z. Pirkkala: Fanzine Oy, 1982. ISBN 951-99372-4-2
- Dougie Gordon: ”Olenko minä rockin kyynisin mies? En kai.” (Alan Pricen haastattelu) Soundi, 1975, 1. vsk, nro 11, s. 11. Tampere: T:mi Soundi.
Viitteet
- ↑ Pertti Ström: & Uuret sinklet. Soundi, 1977, 3. vsk, nro 7, s. 8. Tampere: T:mi Soundi.
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
.jpg)
