Boris Nikolajevitš Lagutin (ven. Борис Николаевич Лагутин, 24. kesäkuuta 1938 Moskova – 4. syyskuuta 2022[1]) oli neuvostoliittolainen nyrkkeilijä ja olympiavoittaja.[2] Méxicon 1968 olympialaisissa Lagutin ja puolalainen Jerzy Kulej voittivat toisen olympiakultansa, ja ennen heitä tähän saavutukseen olivat nyrkkeilijöistä yltäneet vain yhdysvaltalaiset Oliver Kirk ja Harry Mallin sekä kolme kultaa voittanut unkarilainen László Papp. Ennen Lagutinia ainoat kolme olympiamitalia saavuttaneet nyrkkeilijät olivat Papp ja puolalainen Zbigniew Pietrzykowski.
Lagutin saavutti Rooman 1960 olympialaisissa pronssia kevyessä keskisarjassa eli alle 71-kiloisissa hävitessään pistein välierässä Yhdysvaltain Wilbert McClurelle.[2][3][4] Hän voitti Tokion 1964 olympialaisissa kultaa 71 kilogramman sarjassa.[2][3][5] Hän voitti loppuottelussa ranskalaisen Joseph Gonzalesin tuomariäänin 4–1. Hän hallitsi ottelua kaksi erää, mutta sai kolmannessa erässä haavan silmäkulmaansa ja varoituksen Gonzalesin työntämisestä.[3]
Boris Lagutin piti kolmen vuoden tauon aktiivisista kilpailuista. Hän palasi kehään
Méxicon 1968 olympialaisia edeltäävänä vuonna. Siihen aikaan sarjaa alle 71 kg Neuvostoliitossa hallitsi Viktor Agejev, joka joutui luovuttamaan sarjan ykkösaseman Neuvostoliitossa jälleen Lagutinille. Lagutin voitti toisen kultamitalinsa Mexicon kehässä.[2][3][6] Loppuottelussa hän voitti kuubalaisen Rolando Garbeyn tuomariäänin 5–0. Ottelu oli rumaotteinen, ja kun tuomarikaan ei puuttunut nyrkkeilijöiden otteisiin, yleisö buuasi ja heitteli kehään kolikoita ja palavia sanomalehtiä.[3]
Lagutin voitti Euroopan-mestaruuden 71-kiloisten sarjassa Belgradissa 1961 ja Moskovassa 1963. Vuoden 1961 EM-kisoissa Lagutin voitti Jugoslavian Milovan Tomicin, Skotlannin Robert Keddien ja Länsi-Saksan Erich Schichtan ennen loppuottelua, jossa hän voitti Itä-Saksan Hans-Dieter Neidelin.[7] Vuoden 1963 EM-kisoissa vastustajia ennen loppuottelua olivat Puolan Andrzej Siodła, Länsi-Saksan Günther Koch ja Romanian Virgil Badea. Loppuottelussa Lagutin otti voiton keskeytyksellä 3. erässä Skotlannin Andrew Wyperistä.[8],[9][10] Hän kävi urallaan 250 ottelua ja voitti niistä 237.[10]
Lähteet
- Lounasheimo, Ilmo: Kehän sankarit, s. 760, 761. WSOY, 1987. ISBN 951-0-13981-5
- Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 92, 104, 260, 554. Otava, 1970.
- Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III, s. 176. Määritä julkaisija! ISBN 3-328-00741-5
- Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics, s. 193. Määritä julkaisija! ISBN 0-14-010771-1 (englanniksi)
- Boris Lagutinin olympiasijoitukset Sports Reference LLC. Arkistoitu 27.3.2009. Viitattu 6.7.2009. (englanniksi)
Viitteet
