Boris Gyllenbögel

Karl Volter Boris Gyllenbögel (30. maaliskuuta 1884 Kauhajoki – 22. kesäkuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen eversti, diplomaatti ja rehtori.

Gyllenbögelin vanhemmat olivat nimismies Karl Natanael Gyllenbögel (1859–1926) ja Alma Maria Rosenlund (1864–1941).[1]

Gyllenbögel kävi Haminan kadettikoulun sekä Pietarin tykistöopiston ja Pietarin sota-akatemian. Hän palveli Venäjällä muun muassa keisari Nikolai II:n esikuntaupseerina sekä sotilastehtävissä Latviassa ja Liettuassa. Everstiksi Venäjän armeijassa ylennyt Gyllenbögel oli lyhyen aikaa Uudenmaan läänin kuvernöörinä vuonna 1917 mutta hän erosi virasta heinäkuussa 1917 kieltäydyttyään hajottamasta eduskuntaa Venäjän väliaikaisen hallituksen määräyksestä. Suomen sisällissodan jälkeen Gyllenbögel nimitettiin huhtikuussa 1918 Viaporin vankileirin ensimmäiseksi komendantiksi, mutta hän oli tehtävässä vain kymmenisen päivää, sillä hänen asennettaan punavankien kollektiiviseen rankaisemiseen pidettiin liian torjuvana. Gyllenbögel nimitettiin Suomen asiainhoitajaksi Puolaan vuonna 1919, ja hän toimi sitten Suomen ensimmäisenä lähettiläänä Varsovassa 1920–1921. Tämän jälkeen Gyllenbögel oli Suomen asiainhoitajana Moskovassa mutta hän joutui palaamaan Suomeen vuonna 1922 neuvostohallituksen vaatimuksesta ja hänen tilalleen Moskovaan nimitettiin Antti Hackzell.[2][3][4][5][6]

Diplomaattiuransa jälkeen Gyllenbögel toimi sitten professori Yrjö Jahnssonin ja kouluneuvos Hilma Jahnssonin perustaman Helsingin suomalaisen yksityislyseon rehtorina 1924–1938 ja opetti koulussa kieliä. Koulu sai Gyllenbögelin mukaan kutsumanimen ”Jylla” ja tämä lempinimi on säilynyt ja sen seuraajilla nykypäiviin saakka. Koulu toimii nykyisin Espoonlahden koulun ja Espoonlahden lukion nimillä.[7][8]

Gyllenbögelin nuorempi veli Evald Alfons Rafael Gyllenbögel (s. 1889) oli lähetystöneuvos joka toimi muun muassa Suomen edustajana Kansainliitossa ja vuodesta 1932 ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä.[9]

Teoksia

  • Piirteitä Puolan Vaasojen historiasta : esitelmä Helsingin Suomalais-puolalaisen yhdistyksen juhlassa Puolan itsenäisyyspäivänä 11.11.1935. Helsinki 1935
  • Sotilaana ja diplomaattina Itä-Euroopassa. Entisen Moskovan-lähettilään muistelmia. Tammi 1946 [10]

Lähteet

  1. ↑ Geni.com : Karl Volter Boris Gyllenbögel
  2. ↑ Suomen Varsovan suurlähetystön historiaa
  3. ↑ Boris Gyllenbögel : Suomen ensimmäinen lähettiläs Puolassa
  4. ↑ Porvallisen työn arkisto : Antti Hackzell
  5. ↑ Tuukka Pirttilahti: ”Ylivoimainen tehtävä ’parhaillekin’: Vankileirien järjestäminen Helsingissä 1918”, s. 270 teoksessa Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa. Sotasurmat 1917–1918 (toim. Jarmo Nieminen). Gummerus, Helsinki 2015.
  6. ↑ Salomaa, Markku: Punaupseerien nousu ja tuho, s. 38-39. Otava, 2018. ISBN 978-951-1-32381-5
  7. ↑ Espoonlahden lukio : Jyllan vaiheita
  8. ↑ Jukka Relander: Aika Espoonlahden. Jyllan tie Helsingistä Espooseen. Helsinki: Jyllan 75-vuotisjuhlaallisuuksien juhlatoimikunta, 1999. ISBN 952-91-0853-2
  9. ↑ Aikalaiskirja 1934 : Evald Gyllenbögel
  10. ↑ Kauhajokelaista kirjallisuutta : Boris Gyllenbögel[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

https://1565044.168.directo.fi/@Bin/772c82fcec48999c5743bbd0d840a9f4/1640951917/application/pdf/120001/Gyllenb%c3%b6gel%20Suomi-Puola%202009-2010.pdf