PROFILPELAJAR.COM

Tämä artikkeli käsittelee ilmastojaksoa. Boreaali voi tarkoittaa myös boreaalista vyöhykettä.

Sarja	Vaihe	Kronozooni	Kalenterivuotta sitten
Holoseeni		Subatlanttinen	0–2 400
		Subboreaali	2 400–5 660
		Atlanttinen	5 660–9 220
		Boreaali	9 220–10 640
		Preboreaali	10 640–11 560
Pleistoseeni	Veiksel-jääkausi	Nuorempi Dryas	11 560–12 700

Boreaali (boreaalinen kausi, boreaalikausi) oli viileä kausi melko pian viime jääkauden päättymisen jälkeen noin 10 500–8 000 vuotta sitten holoseenikauden alkupuolella. Boreaalikaudella jääkauden mannerjäätikkö suli loppuun Euroopassa. Ilmasto oli kuiva ja lämmin. Lämpötila oli melko lähellä nykyistä. Tällöin Pohjoismaihin levisi sekametsiä, joissa oli koivua ja mäntyä. Mänty yleistyi Keski-Lapissakin. Boreaalikausi oli nykyistä kuivempi ja Etelä-Suomessa oli kauden lopussa jopa 1 aste nykyistä lämpimämpää ja Etelä-Suomeen saapuivat lämpimän ilmaston lajit pähkinäpensas ja jalavat.

Kautta edelsi viileä koivumetsien preboreaalikausi. Keski-Euroopassa boreaalikaudella 9800–8000^[1] radiohiilivuotta sitten oli alussa mänty- ja myöhemmin tammimetsiä, 300–500 mm.^[1]. Varsinkin etelärinteillä oli monesti lehtimetsää sekä aroa ja metsäaroa^[1]. Boreaalikauden lopuilla oli Keski-Euroopassa melko lämmintä, vuoden keskilämpötila 13 C^[1] mutta kuivaa, alussa satoi 300 mm, lopussa 500 mm/v^[1].

Boreaalikauden lopuilla varsinkin noin 8 900 vuotta sitten ilmasto oli suunnilleen yhtä lämmin kuin nyt. Boreaalikauden jälkeen tuli nykyistä lämpimämpi atlanttinen lämpökausi noin 8 000 vuotta sitten. Boreaalikaudella jääkauden suurriistakulttuurit olivat historiaa, maailmassa vallitsi eri puolilla pienimuotoisempaan metsästykseen ja keräilyyn perustuvia mesoliittisia kulttuureja.

Kauden alussa 10 500 oli Suomessa laajalti tundraa ja mannerjäätikkö vetäytymässä Tornionjoen laaksosta länteen. Silloin oli etelässä Virossa Kundan kulttuuri ja idässä Veretjen kulttuuri. Metsä oli 58. leveyspiirillä ja Suomeen leviämässä asutusta Kundan ja/tai Veretjen kulttuurista. 10 000 vuotta sitten jäätikkö oli vetäytynyt Pohjois-Ruotsiin ja metsä levinnyt Kajaanin korkeudelle. Lapissa oli tundraraja. Ancylusjärvi, Itämeren edeltäjä peitti muun muassa Pohjanmaan kokonaan ja miltei koko Uudenmaan. Suomeen oli syntynyt Suomusjärven kulttuuri. Komsan ja Fosnan kulttuurit vaikuttivat Norjassa.

Tammikuu oli Suomessa nykyistä viileämpi, Keski- ja Etelä-Suomessa tammikuun keskilämpötila alle -18 mutta Lapissa oli lämpimämpää^[2]. Tammikuu oli Siperiassa laajalti nykyistä lämpimämpi. Heinäkuu oli Etelä- ja Keski-Suomessa nykyistä lämpimämpi, mutta Lapissa oli viileämpää^[2]. Etelä-Suomessa ja Keski-Suomen eteläosissa oli nykyistä kuivempaa^[3] ja Suomeen oli vähäksi aikaa kotoutunut Keski-Asaasian arojen Efedra-pensas^[4]. Suomen vuotuinen sademäärä oli luokkaa 600 mm^[3]. Lapin yllä oli korkeapaine, ja Siperian Lenan yllä nykyisin oleva korkeapaine oli boreaalikaudessa Kamtshatkan pohjoisosan yllä^[5].

Pieniä mannerjäätikön rippeitä oli Pohjois-Ruotsissa vielä 9 600 eaa.^[6] Keski-Suomessa oli laajoja maa-alueita paljastunut jään ja veden alta ja havupuita kasvoi Etelä-Lapissa. Etelä-Suomessa jo noin 10 200 vuotta sitten yleistynyt mänty levisi Etelä-Lappiin jo noin 9 500–8 900 vuotta sitten, mutta sen määrä pysyi vähäisenä jaksoon 7 400–6 300 vuotta sitten.^[7]

9 500 vuotta sitten metsänraja oli siirtynyt leveysasteelle 66 Suomen kohdalla ja mannerjäätikkö kadonnut. Noin 9 000 sitten Suomusjärven kulttuuri kukoisti Suomessa, Ruotsissa oli Hensbackan kulttuuri. Komsan ja Fosnan kulttuurit elivät Norjassa ja botninen kulttuuri Lapissa. Kauden päättyessä Komsan kulttuuri heikkeni ja hävisi.^lähde?

Boreaalikauden kulttuureja

Suomen mesoliittinen kulttuuri
Maglemosen kulttuuri
Fosnan kulttuuri
Komsan kulttuuri
Kundan kulttuuri
Capsan kulttuuri
Suomusjärven kulttuuri
Tardenoisin kulttuuri
PPN B Lähi-idässä, jolloin maanviljely levisi laajalle

Katso myös

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e Euroopan luonto, Milosh Andera 2008, s. 14.
↑ ^a ^b Velichko 1994, Quaternary Environments of the Soviet Union, ISBN 0-582-30125-4, s. 291.
↑ ^a ^b Velichko 1994, s. 293.
↑ Onko Suomen vanhin viime jääkauden turve Ilomantsissa (Arkistoitu – Internet Archive) Markku Mäkilä ..., Suoseura 2006
↑ Velichko 1994, s. 307.
↑ Suomen luonto 1, Luonto toimii, tunturit, Päätoimittaja Paavo Havas, Toimitussihteeri Aila Järvenpää, Kirjayhtymä, Helsinki, ISBN 951-26-1747-1 1. osa kartta sivu 108, ja ajoituksen CalPal-kalibraatio
↑ Suomen historia, osa 1, Kivikausi..., Päätoimittaja Jukka Tarkka, toimittajat Eero Laaksonen, Erkki Pärssinen, Kari J. Sillanpää. Weilin+Göös 1984, 3. painos painettu 1987, ISBN 951-35-2490-6 s. 36- ja ajoituksen mänty Etelä-Suomessa 9 000, mäntyä hieman Etelä-Lapissa 8 500–8 000, ja mänty suuressa määrin Etelä-Lappiin 6 500–5 500, n. 5 800 calpal-kalibraatio