Szabelski aloitti vuonna 1929 työskentelyn Katowicen konservatoriossa, jossa hän opetti kontrapunktia ja urkujensoittoa. Vuodesta 1934 hän opetti harmoniaa, kontrapunktia ja urkujensoittoa musiikkikoulussa Cieszynissä. Saksalaismiehityksen aikaan hän asui enimmäkseen Sadownessa, jossa toimi urkurina kirkossa, säveltäjänä ja musiikinopettajana. Vuodesta 1940 hän toimi Puolan kotiarmeijassa salanimellä Chmiel. Vuonna 1945 hän sai nimityksen dekaaniksi Katowicen konservatorioon (musiikkiakatemiaan). Vuosina 1946–9 hän johti perustamaansa yksityistä Karol Szymanowski -musiikkikoulua Katowicessä. Vuonna 1958 hän sai täyden professorin arvonimen oltuaan tätä ennen vuodesta 1956 avustavana professorina. Vuonna 1957 hänestä tuli Katowicen musiikkiakatemian sävellysosaston johtaja. Hänen oppilaidensa joukossa oli Henryk Górecki.[1]
Vuodesta 1957 osallistui Puolan säveltäjäliiton johtokunnan työhön. Hän sai uransa aikana useita palkintoja ja tunnustuksia, kuten Polonia Restitutan komentajan ristin (1959) ja komentajan ristin tähdellä (1977).[1]
Työ säveltäjänä
Szabelskin töitä esitettiin usein kansainvälisessä Varsovan syksy -nykymusiikkifestivaalissa; esimerkiksi vuonna 1956 siellä esitettiin hänen kolmas sinfoniansa ja concerto grossonsa. Puolan rajojen ulkopuolella säveltäjän työtä teki tunnetuksi Leopold Stokowski, joka johti hänen toccatansa esityksen Chicagossa vuonna 1958. Szabelski ei paljon matkustanut kansainvälisesti, mutta vuonna 1965 hän poikkeuksellisesti osallistui Zagrebissa festivaaliin, jossa kantaesitettiin hänen huilukonserttonsa.[1]
