Whichcote vastusti puritanistista käsitystä ihmisen täydellisestä turmeltuneisuudesta ja omaksui semipelagiolaisen näkemyksen, jonka mukaan ihmiset ovat "järjen lapsia" eivätkä siten luonnoltaan täydellisen turmeltuneita. Hän katsoi, että jotkut uskontoon liittyvät kysymykset ovat ihmisille mahdottomia ratkaista, ja kannatti siksi uskonnollista suvaitsevaisuutta. Häntä syytettiin uransa aikana mm. arminiolaiseksi, socinolaiseksi ja latitudinaristiksi.
Teoksia
Whichcoten teokset on julkaistu postuumisti:
Select Notions of B. Whichcote (1685)
Select Sermons (1689)
Discourses (1701)
Moral and Religious Aphorisms (1703)
Lähteet
Cross, F.L. and E.A. Livingstone. The Oxford Dictionary of the Christian Church. London: Oxford UP, 1978.