Benizuri-e-tekniikka tuli Japaniin alun perin Kiinasta. Ensimmäisiä värillisiä painokuvia painettiin Japanissa jo 1600-luvulla, mutta tekniikka yleistyi vuosina 1741–1744. Aiemmat ukiyo-e-painokuvat olivat olleet joko yksivärisiä, useimmiten pelkällä musteella painettuja (sumizuri-e) tai käsin väritettyjä (urushi-e).[2] Benizuri-etä edelsivät vaaleanpunaisella värillä käsin maalatut painokuvat (beni-e).[4]
Molempia benizuri-e-kuvien painamisessa tarvittavia värejä varten kaiverrettiin oma puulaatta.[2] Vaalean- tai ruusunpunainen väri saatiin värisaflorin (Carthanus tinctorius) kukasta. Vihreä väri (rokushō) saatiin käsittelemällä kuparia kuumalla etikalla.[5] Vuonna 1758 lisättiin kolmas laatta ja keltainen väri. Samalla pystyttiin luomaan myös välivärejä painamalla värejä päällekkäin.[6] Benizuri-e-tekniikka johtikin pian moniväritekniikan (nishiki-e) kehittämiseen vuonna 1765.[2]
Bell, David: Explaining Ukiyo-e. (Väitöskirja) University of Otago, Uusi-Seelanti, 2002. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Harris, Frederick: Ukiyo-e: The Art of the Japanese Print. Tokyo: Tuttle Pub, 2010. ISBN 978-1-4629-0614-7(englanniksi)