Beetamiproni

Beetamiproni
Beetamiproni
Systemaattinen (IUPAC) nimi
3-bentsamidopropaanihappo
Tunnisteet
CAS-numero 3440-28-6
ATC-koodi ?
PubChem CID 71651
Kemialliset tiedot
Kaava C10H11NO3 
Moolimassa 193,198
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 120 °C [1]
Liukoisuus veteen liukenee veteen
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Proteiinisitoutuminen 73 %[2]
Metabolia ?
Puoliintumisaika 40 minuuttia[2]
Ekskreetio renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa intravenoosi

Beetamiproni (C10H11NO3) eli N-bentsoyyli-β-alaniini on aminohappojohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Sitä käytetään lääketieteessä karbapeneemien haittavaikutuksien vähentämiseksi.

Ominaisuudet, käyttö ja valmistus

Huoneenlämpötilassa beetamiproni on väritöntä kiteistä ainetta[1], jolla on hapan maku[3]. Aine liukenee veteen ja useaan orgaanisiin liottimeen kuten etanoliin, dietyylieetteriin, asetoniin ja kloroformiin[1]. Beetamiproni estää karbapeneemien imeytymistä munuaistiehyeiden läpi munuaisiin. Tämän seurauksena niiden metabolia hidastuu, teho paranee ja haittavaikutukset munuaisille vähenee. Erityisesti beetamipronia käytetään yhdessä panipeneemin kanssa.[4][5]

Beetamipronia valmistetaan 3-aminopropaanihapon ja bentsoyylikloridin välisellä reaktiolla[3].

Lähteet

  1. ↑ a b c Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 198. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)
  2. ↑ a b Karen L. Goa & Stuart Noble: Panipenem/Betamipron. Drugs, 2003, 63. vsk, nro 9, s. 913–925. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.4.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b Norio Ishibashi, Katsuhige Kouge, Ichizo Shinoda, Hidenori Kadehisa & Hideo Okai: A Mechanism for Bitter Taste Sensibility in Peptides. Agricultural and Biological Chemistry, 1988, 52. vsk, nro 3, s. 819–827. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.4.2020. (englanniksi)
  4. ↑ M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 772–779. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 22.4.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 237. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 Kirja Googlen teoshaussa (Hardcover ISBN 9th ed.) Viitattu 22.4.2020. (englanniksi)