Be Here Now on brittiläisenrock-yhtye Oasiksen kolmas studioalbumi, joka julkaistiin elokuussa 1997. Sen tuottivat yhtyeen edellisen albumin (What’s the Story) Morning Glory? tavoin tuottaja Owen Morris ja yhtyeen kitaristi Noel Gallagher.[1] Albumia äänitettiin vuoden 1996 lokakuusta vuoden 1997 maaliskuuhun neljällä eri studiolla.[1]Be Here Now on Oasiksen viimeinen studioalbumi, jolla yhtyeessä sen perustamisesta lähtien mukana olleet rytmikitaristi Paul ”Bonehead” Arthurs ja basisti Paul ”Guigsy” McGuigan soittavat.[6] Albumin äänityksiä värittivät runsas huumeiden käyttö ja Gallagherin veljesten välinen riitely.[7]
Julkaisuaikanaan Be Here Now sai sekä yhtyeen fanien että lehdistön keskuudessa positiivisen vastaanoton, mutta myöhemmin albumia on kritisoitu muun muassa sen massiivisesta äänimaailmasta ja pitkistä kappaleista.[8][9]Be Here Now sijoittui ensimmäiseksi muun muassa sekä Suomen albumilistalla että yhtyeen kotimaassa. Listaykköseksi se nousi yhteensä 14 eri maassa. Yhdysvalloissa albumi ylsi Billboard 200 -listan toiseksi, joka on Oasiksen paras sijoitus Yhdysvalloissa. Britanniassa Be Here Now myi julkaisupäivänään 423 000 kappaletta, ensimmäisellä viikollaan 695 761 ja kahdessa viikossa yli miljoona kappaletta, joten siitä tuli Britannian kaikkien aikojen nopeimmin miljoona kappaletta myynyt albumi.[10]
Be Here Now’n äänittäminen aloitettiin 7. lokakuuta 1996 levy-yhtiöEMI:n tunnetulla Abbey Road -studiolla, Lontoossa. Albumin tuottaja Owen Morris on kuvaillut ensimmäisen Abbey Roadilla vietetyn viikon olleen kamala kokemus.[8] Yhtyeen jäsenet ja tuottaja Morris käyttivät tuona aikana hyvin paljon kokaiinia, ja lopulta heidät pakotettiin siirtymään studiolta pois useiden melusta johtuvien valitusten takia.[12] Abbey Roadilla vietettynä aikana loka–marraskuussa 1996 yhtye ei saanut levytettyä yhtään kappaletta lopulliseen muotoonsa,[13][14] ja äänittäjä Nick Brinnen mukaan Abbey Roadin sessioissa äänitettiin ainoastaan kappaleiden pohjaraitoja.[14] Marraskuussa 1996 laulaja Liam Gallagher pidätettiin kokaiinin hallussapidosta, ja yhtye siirtyi toiselle studiolle.[12]
Albumin äänittäminen jatkui marras–joulukuussa Ridge Farm -studiolla Surreyssa.[13] Ridge Farmin äänityssessioita kuitenkin värittivät edellisen tavoin yhtyeen jäsenten ja tuottajan päihteiden käyttö sekä Gallagherin veljesten väliset erimielisyydet.[7] Ridge Farmin äänitysten päätyttyä yhtye piti noin kuukauden mittaisen tauon ja palasi studioon vuoden 1997 tammikuussa. Tällöin albumin äänittäminen jatkui Hampsteadissa Air Studiosin tiloissa, jossa muun muassa äänitettiin albumin sinfoniaorkesteriosuudet.[14] Albumi viimeisteltiin saman vuoden huhti–maaliskuussa Master Rock -studiolla, Lontoon Kilburnissa. Sen jälkeen tuottaja Owen Morris miksasi albumin kappaleet Orinoco-studiolla Bermondseyssa[14] ja Mike Marsh masteroi albumin toukokuussa The Exchange -studiolla.[13][15]
Albumin avausraita ”D'You Know What I Mean?” oli ilmestyessään Oasiksen pisin kappale, ja sen kitaroissa ja ääniefekteissä on kuultavissa psykedeelisen rockin vaikutuksia.
Jos Be Here Now tappoi brittipopin, olen vitun tyytyväinen. Kiitän jumalaa ja menen ostamaan sen vielä kerran.
”
– Liam Gallagher vuonna 2012
Albumin ensimmäinen kappale ”D’You Know What I Mean?” alkaa helikopterin ja morsetuskoodin ääniefekteillä, kitarariffin muistuttaessa Oasiksen aiempaa singleä ”Wonderwall”.[16] Yli seitsemän minuutin pituinen kappale sisältää myös samplen rumpukomppia rap-yhtyeen N.W.A kappaleesta ”Straight Outta Compton”.[17] Kappaleessa on kuultavissa myös niin sanottu amen break.[18] Toinen kappale, ”My Big Mouth” edustaa Oasiksen raskaampaa tyyliä, ja siinä on väitetysti jopa 30 samanaikaista kitaradubbausta.[19] Albumin ainoa kappale, jonka on laulanut Liam Gallagherin sijaan hänen veljensä Noel, on yli seitsemänminuuttinen ”Magic Pie”. Se edustaa avauskappaleen tavoin psykedeelisempää suuntaa, ja sen osana on Britannian entisen pääministerin Tony Blairin puheesta otettu siteeraus ”There are but a thousand days preparing for a thousand years”.[20] Kappaleen lopun jazz-vaikutteinen osuus on soitettu mellotronilla.[20]
”I Hope, I Think, I Know” on albumin varsinaisista kappaleista lyhyin, ja Noel Gallagher on kertonut sen olleen albumilla vain tasapainottamisen vuoksi, sillä se on muita kappaleita hieman nopeatempoisempi.[20] Kappaleen ”The Girl in the Dirty Shirt” sanoitukset kertovat Noel Gallagherin silloisesta naisystävästä, Meg Mathewsista. Kappaleen sointukulku tulee suoraan The Beatlesin kappaleesta ”Cry Baby Cry”.[20] Kappaleessa ”Fade In-Out” slide-kitaraa on soittamassa näyttelijänä tunnettu Johnny Depp.[1] Noel Gallagher on sanonut sen olevan hänen ensimmäinen blues-kappaleensa, ja hän on kehunut Liamin laulua kappaleessa.[20][12]
”Don’t Go Away” on albumin neljäs singlenä julkaistu kappale. Noel Gallagher on kuvaillut sitä surulliseksi kappaleeksi.[20] Albumin pisin kappale, yli yhdeksänminuuttinen ja hyvin mahtipontinen ”All Around the World” oli ensimmäisiä kappaleita, jonka Noel kirjoitti Oasikselle. Kappale on alun perin 1990-luvun alkupuolelta, mutta he eivät julkaisseet sitä aiemmin, sillä heillä ei ollut silloin varaa suureen orkesteriin.[20]Be Here Now’lla julkaistu versio sisältää 36-osaisen orkesterin, ja sen ”na-na-na”-osuuden on sanottu saaneen vaikutteita The Beatlesin kappaleesta ”Hey Jude”.[21] ”All Around the Worldissa” on albumin muiden kappaleiden tapaan kuultavissa useita kitaradubbauksia ja taustalaulua, jonka esittävät Noelin ja Liamin silloiset vaimot Meg Mathews ja Patsy Kensit.[1]
Albumin on usein sanottu ”tappaneen” brittipop-ilmiön.[22][23]Soundi-lehden haastattelussa vuonna 2012 Liam Gallagher kommentoi väitettä sanoen ”Oasis ei koskaan ollut mitään vitun brittipoppia. Oasis on aina ollut rockbändi. Olen ylpeä, jos tapoimme brittipopin.”[24]
Kansikuva ja nimeäminen
1700-luvun kartano Stocks House toimi albumin kansikuvan kuvauspaikkana
Albumin kannen valokuvan on ottanut Michael Spencer Jones. Se otettiin huhtikuussa 1997 Stocks House -kartanolla Englannin Hertfordshiressa. Siinä yhtyeen jäsenet seisovat kartanon ulkopuolella erilaisten tavaroiden kanssa, ja keskellä on Rolls-Royce-merkkinen auto uima-altaassa. Rolls-Roycen upottaminen oli alun perin kitaristi Arthursin idea, ja valokuvaaja Jones on kertonut sen olleen kunnianosoitus The Who -yhtyeen rumpali Keith Moonille, mutta Noel Gallagher on myöhemmin kiistänyt väitteen. Valokuvassa on myös kalenteri, jossa lukee albumin julkaisupäivä. Aluksi kansikuvan ideana oli kuvata yhtyeen jäseniä eri puolilla maailmaa, mutta kustannussyiden vuoksi siitä luovuttiin. Albumin kansikuvan tuottamisen on kerrottu maksaneen noin 99 000 puntaa.[12]
Albumin nimi Be Here Now (suom.ole täällä nyt) on viittaus The Beatles -yhtyeen jäsenen George Harrisonin soolokappaleeseen ”Be Here Now” vuodelta 1973.[12]
Julkaisu ja kaupallinen menestys
Be Here Now’n julkaisseen levy-yhtiö Creationin perustaja Alan McGee kutsui sitä ”täysin nerokkaaksi” ja sanoi sen myyvän 20 miljoonaa kappaletta.[7] Oasiksen hallintayhtiö Ignition kuitenkin halusi pitää albumin julkaisun ympärillä pyörivän innostuksen mahdollisimman korkealla, ja he valvoivat materiaalin salassapitoa hyvin tarkasti.[7] Radiosoitto oli hyvin rajattua, ennen elokuun 21. päivää 1997, jolloin tuhannet ihmiset jonottivat levykauppojen ulkopuolella albumin julkaisua.[25]CD-levyjä oli ennakkotilattu kauppoihin ennätysmäärä, ja se myi ensimmäisenä päivänään Britanniassa yli 420 000 kappaletta.[10]Be Here Now myi Britanniassa yli miljoona kappaletta vain 17 päivässä, ja siitä tuli Britannian historian nopeiten myynyt albumi,[10] jonka lisäksi se sai kuusinkertaisen platinalevy-sertifikaation. Yhdysvalloissakin se myi yli miljoona kappaletta[8], joka oikeutti platinalevyyn. Suomessa Be Here Now on myynyt kultaa yli 26 000 kappaleen myynnillä,[4] ja maailmanlaajuisesti sitä on myyty arviolta noin kahdeksan miljoonaa kappaletta, joka ei yltänyt kahden edellisen albumin tasolle, mutta se on Oasiksen uran kolmanneksi myydyin albumi.[26]
Kriitikoiden vastaanotto
”
Tällaisenaan albumi on kuitenkin ennen kaikkea rajattoman itseluottamuksen voimannäyttö, olipa kyse korskeasta ja pöyhkeilevästä soitannosta tai Liam Gallagherin musertavan hienoista laulusuorituksista.
”
– Heikki Väliniemi, Desibeli.net
Ilmestymisensä aikoihin Be Here Now sai hyviä arvosteluja, ja jotkut kriitikot jopa kutsuivat albumia ”mestariteokseksi”.[8] Tunnetun Rolling Stone -lehden kriitikko David Fricke antoi sille neljä tähteä viidestä kehuen muun muassa kappaletta ”D’You Know What I Mean?” ja yleisesti Noel Gallagherin sanoituksia. Hän kuitenkin kritisoi liian monia The Beatles -viittauksia ja yhtäläisyyksiä edelliseen albumiin.[17] Suomalaisen Desibeli.netin arvostelija Heikki Väliniemen mukaan albumi on ”turpea, pöhöttynyt ja suuruudenhullu projekti”. [27]AllMusicin Stephen Thomas Erlewine antoi albumille kolme ja puoli tähteä viidestä, kutsui sitä ”voitonriemuiseksi” ja kehui Liam Gallagherin laulusuorituksia.[28]Pitchforkin kriitikko Ryan Schreiber puolestaan antoi albumille 7,9/10 pistettä sanoen ”D’You Know What I Meanin?” olevan vuoden tarttuvin kappale. Hän myös sanoi Be Here Now’n olevan hyvin samanlainen kuin edelliset albumit, mutta mahtipontisempi.[29] Brittiläinen NME antoi sille arvostelussaan 8/10 pistettä.[30]
Vuoden 2016 uudelleenjulkaisun vastaanotto oli vaihtelevampi. Brittiläinen Clash-lehti antoi sille 8/10 kehuen albumin singlekappaleita ja julkaisun lisämateriaaleja.[31] Suomalainen Soundi puolestaan oli penseämpi antaen sille kaksi tähteä viidestä ja otsikoiden arvostelunsa ”Käännekohdassa suuntana alamäki – Aika ei ole parantanut Oasis-albumia”.[32] Brittiläisen Drowned in Soundin Andrzej Lukowski antoi julkaisulle 5/10 pistettä.[33]
Muun muassa rock-yhtyeet Kasabian ja Marilyn Manson ovat kertoneet albumin tehneen merkittävän vaikutuksen heihin. Kasabianin jäsenet Tom Meighan ja Sergio Pizzorno ovat sanoneet, ettei heidän yhtyettä olisi ilman Be Here Now’ta. [36]
Kappaleet
Kaikki kappaleet on sanoittanut Noel Gallagher ja tuottanut Noel Gallagher sekä Owen Morris.[1]
Osana Manchesterissa pidettyä Oasiksen 1990-luvun tuotantoon perustuvaa ”Chasing the Sun” -nimistä näyttelyä ja siihen liittyvää uudelleenjulkaisukampanjaa, albumi julkaistiin uudelleen kolmen levyn deluxe-versiona 14. lokakuuta 2016. Julkaisu sisältää remasteroidut versiot albumista ja seitsemän b-puolta kolmelta Britanniassa julkaistulta singleltä. Julkaisu sisältää myös Karibialla Mustiquen saarella vuonna 1996 äänitettyjen The Mustique -sessioiden demokappaleita, liveversioita kappaleista ja uuden remixin kappaleesta ”D’You Know What I Mean?” [37]
Kaikille singleille kuvattiin myös musiikkivideot, jotka ovat sittemmin julkaistu muun muassa videopalvelu YouTubessa. Kappaleen ”D’You Know What I Mean?” musiikkivideo julkaistiin uudelleen vuonna 2016 remasteroituna HD-versiona.[40]
