Barbara van Beck oli vuosina 1629–1669 elänyt nainen, jonka keho oli pitkien karvojen peitossa luultavasti hypertrikoosin tai Ambrasin oireyhtymän seurauksena.[1][2] Van Beck oli kuuluisa aikanaan, ja hän ansaitsi rahaa esiintymällä.[2]
Van Beck syntyi Saksassa 16. helmikuuta 1629 nimellä Barbara Ursler. Hänellä oli useita sisaruksia, mutta hän oli ainut jolla sairaus esiintyi. Hänen vanhempansa olivat Anne ja Balthazar Ursler, jotka tienasivat rahaa esittelemällä tytärtään. Siitä huolimatta he pitivät myös huolen siitä, että van Beck sai koulutusta. Barbara van Beckiä onkin kuvailtu sairaudestaan huolimatta älykkääksi ja kultturelliksi John Evelynin pitämän päiväkirjan mukaan. Van Beck puhui myös useita eri kieliä ja hän oli itsevarma ja ylpeä huolimatta sen ajan ihmisten ennakkoluuloista.[2]
Barbara van Beck nai myöhemmin Johan Michael van Beckin, jonka sukunimeä alkoi käyttää. Johan Michael van Beckin kerrotaan naineen Barbara vain sen takia, että voisi tienata rahaa vaimonsa ulkonäöllä. Johan Michael van Beckistä tulikin vaimonsa manageri. Van Beck sai miehensä kanssa lapsen, joka ei perinyt hypertrikoosia äidiltänsä.[2]
Ura
Barbara van Beck nousi kuuluisuuteen Euroopassa, ja matkustikin ympäri maailmanosaa esiintymässä. Kun van Beck matkasi ensimmäistä kertaa Lontooseen, hän tapasi siellä John Evelynin, joka kuvaili van Beckiä päiväkirjoissaan. Barbara van Beckiä pyydettiin usein eri kaupunkeihin esiintymään. Hän matkasi taas Lontooseen vuonna 1668, ja sen jälkeen hänestä ei ole enää merkintöjä, joten van Beckin uskotaan kuolleen pian sen jälkeen.[2]
Galleria
Barbara van Beckistä on tehty useita kaiverruksia ja piirroksia, sekä yksi öljyvärimuotokuva. Useissa kuvissa van Beckillä on soitin tykönään, ja hän olikin musikaalinen. Van Beckin asut kuvissa ovat muodikkaita ja ylhäisiä, joka oli 1600 luvulla outoa ihmisille joiden ulkonäössä oli jotain normalista poikkeavaa.
