Gaius Avidius Cassius (noin 130 – heinäkuu 175) oli roomalainen usurpaattori, joka yritti kaapata vallan vuonna 175 Marcus Aureliuksen ollessa Rooman keisari. Hänet tunnetaan etupäässä Dio Cassiuksen historiassa ja Historia Augustassa olevien tietojen perusteella.

Cassius syntyi Cyrrhuksessa Syyriassa. Hänen isänsä oli oraattori Gaius Avidius Heliodorus josta tuli myöhemmin Egyptin prefekti. Cassius menestyi sotilasurallaan Marcus Aureliuksen ja Lucius Veruksen ollessa keisareina. Parthian sodan aikana Cassius johti joukkoja jotka valtasivat Seleukeian ja Ktesifonin. Tämän jälkeen hänestä tuli senaatin jäsen ja vuonna 166 hänestä tuli Syyrian kuvernööri. Hän kukisti Egyptissä puhjenneen kapinan vuonna 172.

Vuonna 175 hän julistautui keisariksi ehkä siksi että Marcus Aurelius oli huhujen mukaan kuollut sotaretkellä germaaneja vastaan. Näin ei kuitenkaan ollut ja Marcus Aurelius kiirehti pian Syyriaan kukistamaan Cassiusta joka ei kuitenkaan ollut saanut tukea vallankaappaukselleen Egyptin ja Syyrian ulkopuolella. Lopulta eräs sotilas tappoi Cassiuksen, jonka pää lähetettiin Marcus Aureliukselle. Keisari olisi kuitenkin halunnut ottaa Cassiuksen kiinni elävänä, jotta olisi voinut armahtaa hänet.