Prinsessa Auguste Victoria (ylhäällä keskellä nro 1) äitinsä ja sisarustensa kanssa n. 1873Prinsessa Auguste Victoria, Heinrich von Angeli 1880Keisarinna Auguste Victoria puolisonsa valtaantulovuonna 1888
Keisarinna Auguste Victoria, valokuvaaja Wilhelm Niederastroth 1918. Surureunainen muistopostikortti vuodelta 1921.Keisarinna Auguste Victoria ja keisari Vilhelm II lastensa kanssa 1896Keisarinna Auguste Victoria, Thomas Heinrich Voigtin valokuvaustudio 1913
Perheessä häntä kutsuttiin nimellä "Dona". Schleswig-Holstein-Sonderburg-Augustenburg sukuun kuuluva prinsessa varttui ensin aateliskartanossa Dolzigissa Lausitzissa, ja sitten Primkenaun linnassa Sleesiassa. Perhe oli menettänyt Schleswig-Holsteinin ruhtinaskuntansa ensin Tanskalle ja sitten Preussille.[2]
Auguste Victoria rakastui 17-vuotiaana Saksi-Meiningenin prinssi Ernstiin (1859–1941), Saksi-Meiningenin herttua Georg II:n poikaan ja hänet lähetettiin Englantiin vierailemaan sukulaisten luona vuonna 1875. Äidinpuoleisen isoäitinsä Feodora zu Leiningenin (1807–1872) kautta hän oli kuningatar Victorian veljentytär.[1]
Hän tapasi Preussin kruununprinssi Wilhelmin ensimmäisen kerran vuonna 1868 Reinhardsbrunnin linnassa Thüringenissä. Ystävien vanhemmat uudistivat tuttavuuden Potsdamissa Neues Palaisissa kesällä 1878. Molemmat rakastuivat.[2]
Auguste Victoriaa ei alun perin tarpeeksi korkeasukuisena Hohenzollern-suvun kruununprinssi Wilhelmille, koska hänen isoisoäitinsä Johanne Henriette Valentine Kaas (1776–1843) oli porvarissäädystä ja isoäitinsä Louise Sophie Danneskiold-Samsøe (1796–1867) alempaa aatelia eli vain kreivitär.[2]
He saivat silloisen keisari Vilhelm I:n suostumuksella kihlautua 14. helmikuuta, mutta kihlaus julkistettiin vasta 2. kesäkuuta 1880 pitkän harkinnan jälkeen vasta kesäkuussa, koska morsiamen alhaisaateliset esiäidit ja herttuakuntien liitokset Preussiin, joita Auguste Victorian isä Schleswig-Holsteinin herttua Fredrik III oli puolustanut vuonna 1866, aiheuttivat kysymyksiä. He avioituivat suurilla juhlallisuuksilla helmikuussa 1881.[2]
Avioliitto ja lapset
Prinsessa Auguste Victoria avioitui 27. helmikuuta 1881 kruununprinssi Wilhelmin kanssa.[3] Avioliitto poisti myös vanhat poliittiset jännitteet Preussin ja Holsteinin väliltä.[4]
Heille syntyi seitsemän lasta, jotka kaikki saavuttivat aikuisiän:[5][3][6]
Kruununprinssi Wilhelm 6. toukokuuta 1882 – 20. heinäkuuta 1951) avioitui Mecklenburg-Schwerinin herttuatar Cecilien kanssa 1905; lapset: prinssi Wilhelm (1906–1940), prinssi Louis Ferdinand (1907-1994), prinssi Hubertus (1909-1950), prinssi Frederick (1911-1966), prinsessa Alexandrine (1915-1980), prinsessa Cecilie (1917-1975)
Prinssi Eitel Friedrich (7. heinäkuuta 1883 – 8. joulukuuta 1942) avioitui Oldenburgin herttuatar Sophia Charlotten kanssa 1906; avioero 1926
Prinssi Adalbert (14. heinäkuuta 1884 – 22. syyskuuta 1948) avioitui Saksi-Meiningenin prinsessa Adelaiden kanssa 1914; lapset: prinsessa Victoria Marina (1915), prinsessa Victoria Marina (1917-1981), prinssi Wilhelm Victor (1919-1989)
Prinssi August Wilhelm (29. tammikuuta 1887 – 25. maaliskuuta 1949) avioitui Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin prinsessa Alexandra Victorian kanssa 1908; avioero 1920; lapset: prinssi Alexander Ferdinand (1912–1985)
Prinssi Oskar (27. heinäkuuta 1888 – 27. tammikuuta 1958) avioitui kreivitär Ina Marie von Bassewitzin kanssa 1914; lapset: Prinssi Oskar (1915–1939), prinssi Burchard (1917-1988), prinsessa Herzeleide (1918-1989), prinssi Wilhelm-Karl (1922–2007)
Prinssi Joachim (17. joulukuuta 1890 – 18. heinäkuuta 1920) avioitui Anhaltin prinsessa Marie-Augusten kanssa 1916; avioero 1919; lapset: prinssi Karl Franz (1916–1975)
Prinsessa Victoria Luise (13. syyskuuta 1892 – 11. joulukuuta 1980) avioitui Ernst Augustin, Braunschweigin herttuan kanssa 1913; lapset: prinssi Ernst August IV (1914–1987), prinssi Georg Wilhelm (1915–2006), prinsessa Frederica (1917–1981), prinssi Christian Oscar (1919–1981), prinssi Welf Heinrich (1923–1997)
Augusta Victoria oli tavallinen ja mielikuvitukseton nainen, jolla oli vähän älyllisiä kiinnostuksen kohteita ja eikä merkittäviä kykyjä. Hänen jatkuva läsnäolonsa kyllästytti levotonta Vilhelmiä, joka pakeni metsälle ja ulkomaille. Hän edisti puolisonsa taantumuksellisia taipumuksia, mutta edusti vakautta hänen elämässään.[7][2]
Keisarinna
Keisarinna Auguste Victoria oli sitoutunut hyväntekeväisyyteen. Hän halusi olla mallivaimo, oli mukana 140 hyväntekeväisyysjärjestössä ja perusti naisia avustavan Evangelische Frauenhilfe -järjestön. Lasten terveydenhoito oli hänelle erityisen tärkeää. Kaiserin Auguste Victoria-Haus in Berlin-Charlottenburg oli ensimmäinen saksalainen lastenklinikka, ja sillä oli jopa oma navetta maidontuotantoa varten.[2] Tästä sairaalasta sai Berliinissä tutkijana vuonna 1912-1913 ollut lastenlääkäri Arvo Ylppö ajatuksia Lastenlinnan ja neuvolatoiminnan aloittamiseen Suomessa.[8] Pelkästään Berliinin työväenkaupunginosiin rakennettiin 66 uutta kirkkoa, mikä johtui myös hurskaan keisarinnan uskonnollisuudesta. Ihmiset kutsuivat häntä nimellä "Kirchenjuste" (kirkko oikeus).[2]
Perhetragedia maanpaon aikana oli prinssi Joachimin itsemurha vuonna 1920.[6] Keisarinna Auguste Victoria kuoli 62-vuotiaana huhtikuussa 1921 Huis Doornissa Alankomaissa.[9] Hänet on haudattu Antiikkitemppelin mausoleumiin lähelle Neues Palaisia, Sanssoucin linnan puistoon Potsdamiin.[1]
Perintö
Keisarinnan kuoltua keisari avioitui uudelleen myös leskeytyneen prinsessa Hermine von Schönaich-Carolathin, os. prinsessa von Reuß (1887–1947) kanssa vuonna 1922.[10] Uudesta avioliitosta ei syntynyt lapsia.[6]
Historioitsijoiden mukaan keisarinna oli äärimmäisen konservatiivinen ja taantumuksellinen, mutta suosittu maan sosiaalisesti sitoutuneena äitinä. Hän nousi provinssista kotoisin olevasta prinsessasta, jota pilkattiin "Holsteinin lehmäksi", monarkiksi, joka muovaili valtakuntaa 30 vuoden ajan. Hän oli yksi aikansa valokuvatuimmista naisista, josta tehtiin postikortteja.[2]
Saksassa hänen mukaansa on nimetty kirkkoja, klinikoita, kouluja, katuja ja kaivos.[2]
