Astraios (m.kreik. Ἀστραῖος, ”tähtinen”; lat. Astraeus) oli kreikkalaisessa mytologiassa tähtitieteen jumala, joka oli myös toisen sukupolven titaani, Krioksen ja Eurybian poika^[1][2]. Hyginus tosin lukee hänet giganttien joukkoon Tartaroksen ja Gaian poikana^[3].

Astraioksen puoliso oli Eos, aamuruskon jumalatar, ja heidän lapsiaan olivat neljä anemoita (tuulta): Boreas, Notos, Euros ja Zefyros, sekä myös tuulen jumaluus Eosforos^[4], sekä viisi Astra Planetaa (vaeltavaa tähteä): Fainon (Saturnus), Faithon (Jupiter), Pyroeis (Mars), Eosforos (Venus) ja Stilbon (Merkurius)^[5][6] - kolme ulointa planeettaa olivat tuntemattomia antiikin Kreikassa. Myös Astraian kerrotaan olevan heidän lapsensa^[7], mutta hänen vanhemmikseen on ehdotettu myös Zeusta ja Themistä^[8].

Paitsi tähtien ja tähtitieteen jumala, Astraios oli myös kolmen kausittaisen tuulen jumala, joiden saapuminen ajoittui tunnettujen tähtimerkkien nousuun. Tässä ominaisuudessa hän samastui hyvin lähelle Homeroksen kuvaamaan Aiolokseen.