Asola on pääradan länsipuolinen taajama ja kaupunginosa VantaanKoivukylän suuralueella. Kaupunginosa rajoittuu pohjoisessa Korsoon, etelässä Koivukylään, idässä päärataan ja Rekolaan sekä lännessä Ilolaan. Asolan läpi kulkee etelä-pohjoissuuntainen Tikkurilasta Korsoon vievä Asolanväylä.[4] Asola on yli 5 500 ihmisen asuinpaikka ja 2 000 työpaikan kaupunginosa.[2][3]
Asolan nimi liittyy alueen asutushistoriaan ja on johdettu Koivukylän puistotien, Asolanväylän ja Sydäntien rajaaman alueen rintamamiestaloista. Maatalousministeriön asutusasiainosasto eli Aso oli jälleenrakennuskauden keskeinen organisaatio, jonka mallipiirustusten mukaan Asolan rintamamiestaloja rakennettiin.[1]
Kaupunginosan väestö on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti, kun Asolanväylän ja radan väliin Rekolan aseman läheisyyteen sekä Rekolanmäkeen valmistui uusia kerrostaloalueita. Myös aivan Rekolan aseman tuntumaan on noussut kerrostaloja. Vuoden 2020 lopussa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus kaupunginosan väestöstä oli 21,4 prosenttia[5].
Luonto
Laajat metsäalueet luonnehtivat Asolan länsi- ja pohjoisosia. Metsämaisema muodostuu tyypillisesti sekametsistä ja korpikuusikoista. Luontoa on kaupunginosassa runsaasti, mutta osa siitä on myös pikkuhiljaa häviämässä rakentamisen tieltä. Matarin täyttömäeltä alkaa luonnon eliöstön kannalta merkittävä viherkäytävä, joka jatkuu Rekolanmetsänä ja edelleen kohti Kylmäojan korpea. Kylmäojan korpi metsineen on luonnonsuojelualuetta, josta osa sijaitsee Asolassa. Rekolanoja virtaa Asolan itäreunalla, ja sitä reunustavat luonnontilaiset puronvarsilehdot. Puron ympäristö on ekologinen käytävä monille eläimille ja kasveille. Etenkin linnut suosivat puron luontoa.[1]
Palvelut
Kaupunginosan palveluihin kuuluvat myös neljä päiväkotia, Rekolanmäen koulu, Rekolan seurakunnan Asolan seurakuntatalo, Asolan vapaapalokunnan tilat, kolme palvelutaloa sekä ikäihmisille asumisen, vapaa-ajan ja kuntoutukseen liittyviä palveluja tarjoava palvelukeskus Foibe (arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen 1994, arkkitehti Kirsti Sivén 2007). Peijaksen sairaalan pohjoispuolella on Rekolan kartano, jossa on toiminut nuorten turvatalo.
Asolan pohjoisosaan on rakenteilla Elmon urheilupuisto.[6] Sen on tarkoitus valmistua vuonna 2025. Kävijöitä urheilupuiston arvioidaan saavan noin 300 000–350 000 vuodessa.[6]
Rakennuskantaa eri aikakausilta
Asolan eteläosassa sijaitsee vanhoja rintamamiestaloja.
Peijaksentie, 1990-luku
Viidakkokuja, 2000-luku
Valtimotie, 2010-luku
Lipstikkakuja, 2020-luku
Ojalehdonkuja, 2020-luku
Lähteet
↑ abcdVantaa alueittain (2015) (pdf) (72 Asola, julkaisun sivut 186–189) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 11.7.2016.