Armi Inkeri Hallstén-Kallia (ent. Kallia, vuoteen 1906 Hallstén; 1. elokuuta 1897 Tuusula – 20. helmikuuta 1956 Helsinki)^[1][2][3] oli suomalainen järjestövaikuttaja.

Hallstén-Kallian vanhemmat olivat kanslianeuvos Onni Hallstén ja järjestöjohtaja Ilmi Hallstén, o.s. Bergroth, jotka toimivat molemmat Suomalaisen puolueen ja kokoomuksen kansanedustajina. Hänen veljensä R. G. Kallia oli IKL:n kansanedustaja.^[2] Hallstén-Kallia kirjoitti ylioppilaaksi 1915 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1922 ja maisteriksi 1923.^[1] Hän toimi aluksi Suomen Punaisen Ristin sihteerinä ja työskenteli vuosina 1926–1936 Kansainliiton sihteeristön virkailijana Genevessä. Palattuaan Suomeen hänet valittiin vuonna 1936 äitinsä seuraajana Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtajaksi, missä tehtävässä hän oli kuolemaansa asti. Hän kuului myös Suomen akateemisten naisten liiton keskushallitukseen. Hallstén-Kallia oli veljensä tavoin aktiivinen IKL:ssä ja toimitti Ajan Suunta -lehden ulkomaanosastoa vuosina 1937–1939. Hän oli myös Akateemisten Naisten Karjala-Seuran puheenjohtajana 1939–1942.^[1][2] Sotavuosina hän oli valtioneuvoston tiedoituskeskuksen virkamiehenä ja kuului Naisten työvalmiusliiton johtoon.^[1]

Sodan jälkeen Hallstén-Kallia oli vuosina 1947–1949 Mannerheimin Lastensuojeluliiton ulkomaansihteerinä ja vuodesta 1951 Maailman terveysjärjestö WHO:n Suomen toimikunnan sihteerinä.^[1][2] Hän oli myös vuodesta 1949 Suomen NNKY-liiton hallituksen puheenjohtaja.^[1]