Armenian ensimmäinen tasavalta, joka tunnettiin olemassaolonsa aikana Armenian demokraattisena tasavaltana, oli ensimmäinen nykyaikainen armenialainen valtio sen jälkeen, kun Armenia keskiajalla oli menettänyt itsenäisen valtion asemansa.[1]
Armenian kansallinen neuvosto julisti Armenian itsenäiseksi 28. toukokuuta 1918. Alusta alkaen Armenialla oli useita ongelmia. Humanitaarinen kriisi syntyi, kun armenialaisten kansanmurhaa pakenevat armenialaiset tulivat vuonna 1915 alueelle Osmannien valtakunnasta. Ensimmäisen maailmansodan voittajavallat solmivat Turkin kanssa 10. elokuuta Sèvresin rauhansopimuksen. Sen mukaisesti Armeniaan oli liitettävä myös Turkin koillisosien vanhat armenialaisalueet, ja samalla maa olisi saanut yhteyden Mustaanmereen.[2] Rajan tarkempi määritteleminen jätettiin Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin tehtäväksi.[3] Sulttaani Mehmed VI allekirjoitti rauhansopimuksen, mutta Mustafa Kemal Paššan johtama nuorturkkilainen liike ei sitä hyväksynyt, eikä se koskaan tullut voimaan.
Vuoden 1920 lopulla puna-armeija oli valloittanut pääosan Armenian ensimmäisen tasavallan alkuperäisestä alueesta. Jäljelle jäi Vuoristo-Armenian tasavalta, joka onnistui pidättelemään puna-armeijaa vuoteen 1921 asti. Puna-armeija perusti valloittamalleen alueelle Armenian sosialistisen neuvostotasavallan. Armenian ja Turkin välinen raja vahvistettiin Karsin sopimuksella 23. lokakuuta 1921.[4] Siinä Armenia menetti Turkille Sèvresin sopimuksella saamiensa alueiden lisäksi vielä Karsin alueen.[5]
↑President Wilson's Armenian Boundary (Kartta, johon on merkitty Wilsonin ehdottama Turkin ja Armenian välinen raja) wwi.lib.byu.edu. Viitattu 21.3.2019.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: en:First Republic of Armenia
