Hammer lähti Venäjän vallankumouksen jälkeen lahjoittamaan ambulanssia Venäjän uudelle bolševikkivaltiolle. Sillä matkalla hän tutustui Leniniin ja perusti Moskovaan kynätehtaan. Myöhemmin hän harjoitti bolševikkihallituksen luvalla kaivostoimintaa Uralilla. Tästä alkoivat monipuoliset taloussuhteet Neuvostoliiton kanssa: traktoreiden tuonti Yhdysvalloista, öljy-yhteistyö ja viimeisimpänä avunanto Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa.
Armand Hammer kertoi, että tavatessaan Leninin vuonna 1922 hän antoi tälle pienen patsaan, joka esitti simpanssia samassa asennossa kuin Rodinin veistos Ajattelija. Tämä kuvasi Leninin darwinistista ajattelua.
Vuonna 1930 Hammer myi yrityksensä ja palasi Yhdysvaltoihin mukanaan arvokkaita venäläisiä taideaarteita.[1] 1950-luvun alkuvuosina hän aloitti liikesuhteet uudelleen johtamansa Occidental Petroleum -öljy-yhtiön johtajana. Hammer neuvotteli öljykaupoista Neuvostoliiton diktaattorin Josif Stalinin kanssa. Venäläistä öljyä myytiin nyt korkeammalla hinnalla kuin Stalin itse olisi voinut myydä, koska harvat halusivat ostaa öljyä Stalinilta. Occidental Petroleum ja Neuvostoliitto rakensivat kaksi suurta öljyjohtoa Neuvostoliiton öljykentiltä molemmin puolin Kaspianmerta vahingoittaakseen kilpailevan Anglo-Persian Oil Companyn hankkeita Iranissa. Seuraavat 45 vuotta Neuvostoliitto toimitti öljynsä salaisesti näitä öljyjohtoja pitkin, ja Standard Oil myi venäläistä öljyä maailmanmarkkinoilla kutsuen sitä Iranin öljyksi.lähde?
Palattuaan Yhdysvaltoihin Hammer harjoitti monipuolista liiketoimintaa ja ylläpiti hyviä suhteita Neuvostoliiton johtajiin Leninistä Gorbatšoviin. Hammer sai muun muassa Leninin kunniamerkin ja National Medal of Arts -palkinnon.
