Aostanlaakso Regione autonoma Valle d’Aosta Région autonome Vallée d’Aoste
Lippu	Vaakuna
Sijainti
Valtio	Italia
Kuntia	74
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Aosta
– Presidentti	Nicoletta Spelgatti
Pinta-ala	3 261[1] km²
Väkiluku (31.12.2015)	127 329[2] (20.)
– väestötiheys	39 as./km²
BKT (2016)	4,4 mrd. € (20.) [3]
– asukasta kohti	34 900 € (3.) [3]
Autonomisen alueen kotisivut
Infobox OK

Aostanlaakso (arpitaaniksi Val d'Outa, ital. Valle d’Aosta, ransk. Vallée d’Aoste) on Italian luoteisnurkassa oleva vuoristoinen alue, joka rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Ranskaan ja Sveitsiin. Aostanlaakso on yksi Italian 20 hallintoalueesta (regione), mutta sikäli erikoinen, että se on yksi viidestä autonomisesta alueesta (regione autonoma a statuto speciale) ja ainoa, joka ei jakaudu maakuntiin (provincia). Pääkaupunki on Aosta, jossa on noin 34 000 asukasta.

Aostanlaakso on nimensä mukaisesti pitkä, enimmäkseen länsi–itä-suuntainen laakso, joka alkaa Pojoen tasangolta ja päättyy Monte Biancolle (Mont Blanc, 4 811 metriä). Etelästä sitä rajoittaa Piemonten alueeseen kuuluvan Gran Paradiso -luonnonpuiston korkeat vuoret ja pohjoisesta Valais’n Alppien korkeimmat huiput (esimerkiksi Monte Cervino eli Matterhorn, 4 478 m ja Monte Rosa eli Dufourspitze, 4 634 m). Aostasta pääsee Ranskaan kahta reittiä: Monte Biancon tunnelia pitkin Chamonix’hin ja Pientä Sankt Bernhardin solaa pitkin Val d’Isèreen. Sveitsiin pääsee Ison Sankt Bernhardin solan tai sen alittavan maantietunnelin kautta. Aostanlaaksoa pitkin kulkee Dora Baltea -joki. Koko laakson pituudelta kulkee moottoritie^[4].

Laakson virallinen kieli on ranska, vaikka enemmistö väestöstä puhuu romaanisiin kieliin kuuluvaa arpitaanin kieltä. Joissain laaksoissa puhutaan myös saksaa. Osa laakson asukkaista on aidosti kolmikielisiä.

Aostanlaakso on vaurasta seutua. Alueen bruttokansantuote asukasta kohden on maan kolmanneksi suurin Trentino-Etelä-Tirolin ja Lombardian jälkeen, 125 prosenttia koko maan keskimääräisestä (34 900 €, v. 2016).^[3]

Tunnetuin laakson elinkeino on talviurheilu. Tunnetuimmat keskukset ovat Breuil-Cervinia, Courmayeur ja Cogne. Laaksossa on myös muutama tunnettu kasino ja terveyskylpylä.

Aostalainen ruoka on raskasta alppiruokaa. Tunnetuin aostalainen elintarvike lienee fontinajuusto. Muita Euroopan unionissa merkinnällä suojattu alkuperänimitys (SAN, ital. DOP, engl. PDO) suojattuja aostalaisia elintarvikkeita ovat Valle d'Aosta Fromadzo -juusto, kuivattu kinkku Valle d'Aosta Jambon de Bosses ja Valle d’Aosta Lard d’Arnad- eli Vallée d’Aoste Lard d’Arnad -laardi.^[5]

Laakso on tunnettu myös viineistään ja grappaviinasta.

Aostan kaupunki on ollut tärkeä keskus jo roomalaisaikana. Hannibal toi norsunsa Italiaan ilmeisesti juuri Aostanlaakson kautta. Myös Napoleon marssitti joukkonsa Italiaan tätä kautta vuonna 1800.

Alue koostuu 74 kunnasta (municipale) (31.12.2015)^[1]:

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aostanlaakso Wikimedia Commonsissa