Andréa Ferréol opiskeli teini-ikäisenä teatterialaa Jean-Laurent Cochetin ja Antoine Bourseillerin opastuksella vanhempiensa kieltoa uhmaten. Opinnot jatkuivat Pariisin kaunotaiteiden instituutissa.[1]
Hän tuli suuren yleisön tuntemaksi roolistaan Marco Ferrerin elokuvassa Suuri pamaus (La Grande Bouffe, 1973). Ensiesityksessään Cannesin elokuvajuhlilla filmi aiheutti skandaalin Ferréolin pitämän vaginamonologin takia. Ferréolin lukuisista elokuvarooleista klassikoiksi ovat kuitenkin nousseet elokuvat Volker SchlöndorffinPeltirumpu (Die Blechtrommel, 1979), Ettore ScolanHyvää yötä, majesteetti (La nuit de Varennes, 1982) ja François TruffautinViimeinen metro (Le dernier métro, 1980) ja Joël SérianKuumat kukkulat (Les Galettes de Pont-Aven, 1975). [2]
Hän sai vuosina 1976 ja 1981 parhaan naissivuosan César-palkinnon rooleistaan elokuvissa Kuumat kukkulat ja Viimeinen metro sekä vuonna 1977 parhaan naissivuosan David di Donatello -palkinnon elokuvasta Sano se kukkasin (Sono pazzo di Iris Blond, 1996). Hän kuuluu Kunnialegioonaan (2013).
