Verityön jälkeen Jekaterinburgissa liikkui huhuja, että joku lapsista olisi mahdollisesti päässyt pakenemaan. Myöhemmin useat huijarit ovat väittäneet olevansa teloituksesta pelastunut Anastasia, tunnetuin heistä lienee ollut Berliinissä 1920 julkisuuteen tullut Anna Anderson.
Anastasia vuonna 1910.Sisarukset Olga, Tatjana, Maria ja Anastasia Romanova vuonna 1906.
Neuvostoliiton salaisten arkistojen avauduttua tulivat päivänvaloon muun muassa Jurovskin muistiinpanot. Niissä oli yksityiskohtaisesti selostettu Romanovien salaisen haudan paikka Jekaterinburgissa. Hauta oli metsätiehen hätäisesti lapioilla kaivettu matala kuoppa. Hauta avattiin vuonna 1991, mutta siitä puuttuivat kruununperijä Aleksein ja Marian jäännökset.[6]
Mariaksi ja Alekseiksi oletettuja luita löydettiin elokuussa 2007 seitsemänkymmenen metrin päästä siitä haudasta, johon muut perheen jäsenet oli haudattu.[7][8][9] Myöhemmin niiden kuuluminen tsaariperheen jäsenille kuitenkin varmennettiin kolmella erilaisella DNA-testillä.[8] Venäjältä lähetetyt luunpalat tutki Yhdysvalloissa tohtori Michael D. Coble[10]ja Itävallassa molekyylibiologi Walther Parson.[11]
Venäjän ortodoksinen kirkko on kiistänyt DNA-testien luotettavuuden vuonna 2008. Se on myös julistanut koko tsaariperheen pyhiksi vuonna 2000. Venäjällä elää yhä uskomus, että ainakin yksi lapsista olisi onnistunut pakenemaan.[12] Venäjän ortodoksikirkko vaatii Anastasian haudan avaamista, jotta voitaisiin uusilla tutkimuksilla varmistaa, että kyseessä on todella Anastasia. [13]
Anastasia populaarikulttuurissa
Anastasia on arvoituksellisuutensa vuoksi pysynyt ihmisten kiinnostuksen kohteena vuosikymmenet, ja hänestä on kirjoitettu kirjoja ja tehty elokuvia, joista tunnetuin lienee vuonna 1956 valmistunut Anastasia. Siinä ”suuriruhtinatarta” esitti Ingrid Bergman. Anastasiasta on tehty myös televisiosarja ja piirroselokuva. Alfred Newman on säveltänyt elokuvaan Anastasia ”Anastasia”-nimisen musiikkikappaleen. Sen suomenkielisestä versiosta, jonka on sanoittanut Sauvo Puhtila, on tehty useita levytyksiä vuosina 1957 ja 1970[14]. Yhdysvaltalainen aikakauslehti TIME listasi vuonna 2013 maailman 7 kuuluisinta katoamismysteeriä. Anastasia oli kolmannella sijalla. [15]
Lähteet
Skott, Staffan: Romanovit: Keisarisuvun kohtalo. (Romanovs – Tsarsläkten: Vilka var de? Vad blev det av dem?, 1989.) Suomentaneet Marja Niiniluoto ja Paula Autio. 2. uudistettu laitos (1. laitos 1990) Helsinki: Schildts, 2011. ISBN 978-951-50-2063-5
