Alma Fohström

Koloratuurisopraano Alma Fohström-von Rode.

Alma Evelina Fohström-von Rode (2. tammikuuta 1856 Helsinki – 20. helmikuuta 1936 Helsinki) oli kansainvälisesti tunnettu suomalainen laulaja (koloratuurisopraano), joka esiintyi Euroopan oopperalavoilla sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.

Tausta

Fohström syntyi kauppias ja saippuatehtailija August Fridolf Fohströmin ja Henriette Sofia o.s. Stenqvistin perheeseen. Hän solmi avioliiton vuonna 1889 kenraali Wilhelm von Roden kanssa.

Fohströmin sisar oli laulaja Elin Fohström alias Elina Vandár (1866–1949), joka avioitui professori Hjalmar Tallqvistin kanssa, ja veli sellotaiteilija ja kapellimestari Ossian Fohström (1870–1952).[1]

Atelier Apollo valmisti vuonna 1908 elokuvan "Alma Fohström-Rode suomalaisessa saaristossa luonnonihanalla Pentalan saarella". Elokuva on kadonnut.

Opinnot

Fohström opiskeli Henriette Nissen-Salomonin johdolla Pietarissa[2] vuosina 1873–1877 ja Milanossa Francesco Lampertin oppilaana vuosina 1878–1879.

Fohström piti ensikonserttinsa Helsingissä vuonna 1876 ja debytoi vuonna 1878 Suomalaisessa oopperassa Gounod'n Faustin Margareetan roolissa.

Ura

Fohströmin ura jatkui uudella opintomatkalla Italiaan vuosina 1880–1881. Matkansa aikana hän opiskeli F. Varesin johdolla laulua ja lauloi Reggio nell'Emilian teatterissa Giuseppe Verdin oopperan Rigoletton naispääroolin Gildan osan. Esityksessä oli läsnä itse maestro Verdi.

Italian esityksestä alkoi Alma Fohströmin hurjan nousun kokenut kansainvälinen ura, ja häntä pyydettiin esiintymään eri puolille maailmaa. Aluksi hän esiintyi Suomen lähialueilla Varsovassa, Riiassa, Venäjän kaikissa keskeisissä kaupungeissa ja pian myös Romaniassa, Itävallassa ja uudelleen Italiassa.

Vuosina 1883–1884 Fohström lauloi laajalla Etelä-Amerikan kiertueella eri maiden pääkaupungeissa. Tämän jälkeen hän oli kiinnitettynä Krollin oopperaan Berliiniin ja vieraili Yhdysvaltojen tärkeimmissä kaupungeissa. Vuosina 1886–1887 hän lauloi Lontoon Covent Gardenissa ja Irlannissa.

Seuraavaksi olivat vuorossa Sveitsi, uudelleen Saksa sekä Riika. Hän suuntasi matkansa Amerikkaan jälleen vuosina 1888–1889, jolloin hän lauloi ensimmäisenä suomalaisena New Yorkin Metropolitan-oopperassa. Häntä verrattiin Jenny Lindiin ja Adelina Pattiin.

Seuraavan esityskauden aikana matka vei Venäjälle, Suomeen ja Puolaan, ja tämän kiertueen aikana hän avioitui kenraali Paul Gottlieb Wilhelm von Roden kanssa.

Vuosina 1890–1899 Fohström oli kiinnitettynä Moskovan keisarilliseen oopperaan tähtisolistina, ja sitä seurasi pitkä kiertue eri puolille Aasiaa. Palattuaan takaisin Suomeen Fohström piti jäähyväiskonserttinsa Helsingissä vuonna 1904. Tämän jälkeen hän toimi erityisesti laulupedagogina, ensin Pietarin keisarillisen konservatorion yksinlaulun professorina vuosina 1909–1918. Tämän jälkeen vuodet 1920–1928 hän toimi Berliinissä Sternin konservatorion professorina ja sitten kuolemaansa asti Helsingin kansankonservatorion opettajana.

Tarton yliopiston historiassa Fohström on ensimmäinen henkilö, joka käytti viron kieltä yliopiston juhlasalissa marraskuussa 1884. Samalla se oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun kansainvälinen oopperatähti lauloi viroksi.[3]

Alma Fohströmille myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 1926.

Fohström on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle vanhan alueen 25. kortteliin.[3]

Lähteet

  1. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, p. 1425. Otava 1968. (S.v. Fohström, Alma.)
  2. ↑ Jukka Kuha, Suomen musiikkioppilaitoshistoriaa, s. 459. Väitöskirja Helsingin yliopisto 2017.
  3. ↑ a b Pekka Linnainen: Siihen aikaan kun ”Pohjolan satakieli” Alma Fohström viron kielen Tarton yliopistoon salakuljetti Estofennia. 11.12.2019. Viitattu 11.12.2019.

Kirjallisuutta

  • Ervé, Paul: Alma Fohström. (Tekijän käsikirjoituksesta suomentanut Toivo Haapanen) Helsinki: Otava, 1920.
  • Frenckell, Ester-Margaret von: Alma Fohström: Världsstjärna och gudabenådad näktergal. (Särtryck ur Hufvudstadsbladet den 31 december 1955) Helsingfors: s.n., 1956.
  • Hirvensalo, Eeva: ”Fohström-von Rode, Alma (1856–1936)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 841–842. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6 Teoksen verkkoversio.
  • Klemetti, Heikki: Alma Fohström-Rode. Kansallinen elämäkerrasto 2, s. 105–106. 1929.
  • Otavan iso musiikkitietosanakirja 2, s. 283. Otava. Helsinki. 1977.
  • Toivakka, Svetlana: Alma Fohström: Kansainvälinen primadonna. (Väitöskirja. Acta Musicologica Fennica 31) Helsinki: Suomen Musiikkitieteellinen Seura, 2015. ISSN 0587-2448 ISBN 978-951-51-0826-5 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla