Alfred Wilhelm Stenfors

Muistolaatta A. W. Stenforsin suunnitteleman Vaasan kauppahallin seinällä.

Alfred Wilhelm Stenfors, myös lyhennettynä A. W. Stenfors, (26. lokakuuta 1866 Hollola – 22. toukokuuta 1952 Vaasa) oli suomalainen arkkitehti ja Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtaja.[1]

Stenfors valmistui arkkitehdiksi Suomen polyteknillisestä opistosta vuonna 1890. Hänet nimitettiin yleisten rakennusten ylihallituksen ylimääräiseksi arkkitehdiksi samana vuonna. Stenfors muutti Vaasaan, jossa toimi piirustuksen opettajana Vaasan reaalilyseossa vuosina 1894–1911. Opettajan toimen ohella Stenfors työskenteli myös Vaasan lääninrakennuskonttorin apulaisarkkitehdin ja vt. esimiehen eli niin sanotun lääninarkkitehdin tehtävissä. [1]

Stenfors nimitettiin Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtajaksi vuonna 1921. Stenforsin ylijohtajakausi sattui aikaan, jolloin Helsingissä vallitsi asuntopula. Hänen kiusallisiin tehtäviinsä kuului huoneistojen järjestäminen valtion virastoille ja asuntojen järjestäminen virastojen virkamiehille. Stenfors jatkoi edeltäjänsä Onni Tarjanteen tavoin ylihallituksen suomalaistamista.[2]

Stenforsin ylijohtajakausi jäi hyvin lyhyeksi ja hän siirtyi takaisin Vaasaan jo syksyllä 1922, kun hänet nimitettiin Vaasan lääninrakennuskonttorin esimieheksi. Vaasan lääninarkkitehtina Stenfors toimi vuoteen 1934 asti. Hän piti myös yksityistä arkkitehtitoimistoa. Stenfors kuoli Vaasassa vuonna 1952.

Luettelo Stenforsin töistä Vaasassa

[3]

  • Vaasan kauppahalli, 1902 (alahalli) ja 1927 (ylähalli)
  • Vaasan villatavaratehdas (kulmatalo) , Asemakatu 10, 1904–1909
  • Vaasan kaupunginteatteri ent. Vaasan Työväenyhdistys, Pitkäkatu 53, 1906–1907
  • Kipinän talo, Hovioikeudenpuistikko 5, 1907
  • Kirvesmiehenkatu 2 (puutalo), 1907
  • Kirkkopuistikon yläaste ja lukio ent. Tyttölyseo, Kirkkopuistikko 27, 1906–1909
  • Palosaaren kirkko, Kapteeninkatu 18, 1908–1910
  • Myntin talo, Koulukatu 18, 1910
  • As. Oy Vaasanpuistikko 4, Koulukatu 30, 1911
  • Kirvesmiehenkatu 2 (kivitalo), 1912
  • Lennart Backmannin talo, Rantakatu 3, 1912
  • Kosken talo, Pitkäkatu 66, 1917
  • Wärtsilän vanha tehdas ent. Onkilahden Konepaja, 1913
  • Halli Oy, Vaasanpuistikko 18, 1914
  • Ent. Poliisilaitos, Raastuvankatu 30, 1914
  • Koulukatu 60 (kaksi puutaloa, sittemmin purettu)
  • Pitkänlahdenkatu 4–6 (neljä puutaloa, 18 asuntoa). Alun perin Työväen Asunto-Osuuskunta, nykyisin Asunto-Osuuskunta Omakoti. Suomen vanhimpia asunto-osuuskuntia.
  • Vöyrinkatu 17 (kaksi puutaloa, 16 asuntoa).

Lähteet

  1. ↑ a b Puranen, Irja: Suomen rakennushallinto 1811-1961. Matrikkeli, s. 473. Rakennushallitus, 1967.
  2. ↑ Halila, Aimo; Gripenberg, Ole; Järventaus, Esko: Suomen rakennushallinto 1811-1961, s. 95-96. Rakennushallitus, 1967.
  3. ↑ Mentula, Antti: Suuntaviivoja. Pohjanmaan arkkitehtuuri 1900-luvulla, s. 16-17. Vaasa: Länsi-Suomen ympäristokeskus, 2005. ISBN 952-11-1859-8 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 14.7.2024).

Aiheesta muualla

Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.