Alexei Eremenko Junior (ven. Алексей Алексеевич Ерёменко, Aleksei Aleksejevitš Jerjomenko, s. 24. maaliskuuta 1983 Rostov-na-Donu, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on ammattilaisuransa lopettanut suomenvenäläinen jalkapalloilija. Eremenkon pelipaikka oli yleensä hyökkäävä keskikenttäpelaaja, ja hänen parhaana puolenaan pidettiin hyvää pallonhallintaa.
Urallaan Eremenko pelasi muun muassa Leccessä Italiassa ja Saturnissa Venäjällä. Kaudella 2010–2011 Eremenko pelasi Skotlannissa Kilmarnockissa lainasopimuksella ukrainalaisesta Metalist Harkovasta. Eremenko kuului usean vuoden ajan myös Suomen maajoukkueeseen.
Eremenko on ollut paljon julkisuudessa myös yksityiselämänsä vuoksi. Hän on saanut paljon huomiota etenkin ongelmista naisten ja alkoholinkäytön kanssa.
Ura
Eremenko aloitti jalkapalloilun viisivuotiaana perheen asuessa vielä Rostovissa. Myöhemmin hän pelasi Dynamo Moskovan juniorijoukkueissa. Suomeen hän muutti seitsemänvuotiaana hänen isänsä siirtyessä Jaroon, jota myös nuorempi Eremenko edusti suurimman osan juniorivuosistaan. Hän pelasi lyhyempiä jaksoja myös kreikkalaisen Athinaikosin, norjalaisen Tromsøn ja Helsingin Jalkapalloklubin juniorijoukkueissa sekä puolitoista kautta ranskalaisen Metzin junioriakatemiassa.[4]
Eremenko edusti Suomen Veikkausliigassa Jokereita ja Helsingin Jalkapalloklubia sekä Ykkösessä lainasopimuksella Viikinkejä.[4] Ensiesiintymisensä Veikkausliigassa hän teki vierasottelussa Hakaa vastaan 14. kesäkuuta 2001. HJK:ssa hän voitti kaksi Suomen mestaruutta ja yhden Suomen Cupin vuosina 2002–2003. Myös hänen isänsä kuului mestarijoukkueiden kokoonpanoon.[2][5] Suomalaisten kilpailuiden lisäksi Eremenko osallistui HJK:n kanssa Mestarien liigan karsintoihin.[6]
Heinäkuussa 2004 Eremenko siirtyi monien siirtospekulaatioiden jälkeen Italian Serie A:n Lecceen, jonka kanssa hän teki viisivuotisen sopimuksen. Hän oli kolmas sarjassa pelannut suomalainen Mika Aaltosen ja Mika Lehkosuon jälkeen.[7] Ensimmäisellä kaudellaan hän pelasi 25 ottelussa, mutta pääsi useimmiten kentälle vasta vaihtopenkiltä ja suurempi läpimurto jäi tekemättä. Toisella kaudella Eremenkon vastuu väheni entisestään ja hän alkoi etsiä itselleen uutta seuraa.
Eremenkon ura Leccessä päättyi tammikuussa 2006, kun hän teki neljän vuoden sopimuksen Venäjän valioliigassa pelanneen Saturnin kanssa. Debyyttikausi Saturnissa sujui erinomaisesti. Hän oli kauden 30 sarjaottelusta avauskokoonpanossa 26:ssa ja oli seitsemällä maalillaan joukkueensa paras maalintekijä.[8] Hän nousi myös joukkueen kapteeniksi.[9][10] Tammikuussa 2007 kerrottiin Saturnin ja Lokomotiv Moskovan neuvottelevan Eremenkon siirtymisestä,[11] mutta seurat eivät päässeet sopuun siirtokorvauksesta.[12]
Hyvästä alusta huolimatta Eremenkon asema Saturnissa alkoi muun muassa valmentajanvaihdosten myötä heiketä ja peliminuutit vähetä. Kesällä 2009 hän ilmoitti haluavansa lähteä seurasta jo ennen vuoden lopussa tapahtuvaa sopimuksensa umpeutumista.[13] Heinäkuussa hän pelasi harjoitusotteluita Englannin toiseksi korkeimman sarjatason Championshipin Bristol Cityssä.[14] Myöhemmin samassa kuussa hän siirtyi kuitenkin Ukrainan valioliigan harkovalaiseen Metalistiin, jonka kanssa hän teki kolmevuotisen sopimuksen.[15]
Metalistissa peliaika jäi kuitenkin vähäiseksi, ja vuoden 2010 alussa Eremenko kävi muun muassa MLS-seura Toronton testissä.[16] Maaliskuussa 2010 julkistettiin Eremenkon pelaavan lainasopimuksella isänsä valmentamassa kasvattajaseuransa Jaron joukkueessa.[17] Hän sai käyttöönsä isänsä entisen, aikaisemmin jäädytetyn pelinumeron 14.[18] Paluu kotimaisemiin oli onnistunut, sillä pelaamassaan 16 ottelussa Eremenko teki seitsemän maalia ja antoi kahdeksan maaliin johtanutta syöttöä, mitkä siivittivät Jaron jopa mitalikamppailuun.[19] Elokuussa, kuusi ottelua ennen Veikkausliiga-kauden päättymistä, hän siirtyi Mixu Paatelaisen valmentamaan skotlantilaiseen Kilmarnockiin kauden 2010–2011 kattaneella lainasopimuksella.[20] Heti ensimmäisessä ottelussaan hän teki voittomaalin.[21] Hyvien otteidensa ansiosta hän nousi nopeasti niin kannattajien kuin tiedousvälineidenkin suosion kohteeksi, ja marraskuussa 2010 hänet nimettiin liigan kuukauden pelaajaksi[22].
Eremenko valittiin huhtikuussa 2011 siihen 4 pelaajan ryhmään, josta niin lehdistö kuin liigapelaajatkin valitsevat Skotlannin valioliigan vuoden pelaajan.[23]
Elokuun 2011 lopussa Eremenko siirtyi venäläiseen Rubin Kazaniin.[24] Seurassa hän kuitenkin jäi vähälle peliajalle, ja 13. kesäkuuta 2013 Eremenko siirtyikin Kazakstanilaiseen FC Kairat Almatyyn 2,5-vuotisella sopimuksella.[25]
26. marraskuuta 2013 Eremenko purki sopimuksensa yhteisymmärryksessä seuran kanssa.[26] Seurassa hän ehti pelata 14 ottelua, joista yhdeksässä avauksessa. Otteluissa hän syötti yhteensä kaksi maalia.[27]
28. tammikuuta 2014 Eremenko teki kauden 2013-14 loppuun ulottuvan sopimuksen Skotlannin liigassa pelaavan Kilmarnockin kanssa. Eremenko palaa Skotlantiin pelattuaan siellä lainalla kaudella 2010-11.[28] Eremenko teki 1-1-tasoitusmaalin 15. helmikuuta pelatussa 2-3-tappiossa Dundee Unitedille.[29]
30. elokuuta 2016 Eremenko ilmoitti lopettavansa uransa ammattilaisena. Hän ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta palata kentille Suomessa, mutta tuolloin paluu tapahtuu harrastetasolla.[30]
Maajoukkue
Suomen kansalaisuuden Eremenko sai vuonna 2003, minkä jälkeen hän oli vapaa edustamaan myös Suomen maajoukkueita. Hän debytoi Suomen paidassa alle 21-vuotiaiden ottelussa Venäjää vastaan 29. huhtikuuta 2003.
Ensimmäisen ottelunsa Suomen A-maajoukkueessa Eremenko pelasi Kanadaa vastaan 11. lokakuuta 2003.[31] Eremenko oli kahdeksalla maalillaan joukkueen paras maalintekijä vuoden 2006 MM-kilpailuiden karsinnoissa.[32] Hän on pelannut myös vuoden 2008 EM-kilpailuiden ja vuoden 2010 MM-kilpailuiden karsinnoissa. Maajoukkueen kaikkien aikojen maalitilastossa hän on noussut kärkikymmenikköön.[33]
Pelityyli
Urheilulehden päätoimittajana toimineen Jukka Röngän mielestä Eremenkolla on suomalaiseksi pelaajaksi harvinaisen hyvä pallokontrolli, ja hän vertaa Eremenkoa tässä suhteessa Jari Litmaseen ja Mikael Forsselliin.[34]
Glasgow Rangersin manageri Walter Smith ylisti tammikuussa 2011 Eremenkon syöttötaitoa ja pallonhallintaa ja piti häntä moneen kauteen yhtenä parhaimmista Skotlantiin siirtyneistä jalkapalloilijoista.[35]
Eremenkon pelipaikka on yleensä ollut keskikentällä, kuten Jarossa.[36] Maajoukkueessa hän on pelannut sekä keskikentällä että kärjessä.[37] Kilmarnockissa Eremenko pelasi keskikentän yläpuolella. Hän on kertonut itse pitävänsä silloisesta roolistaan, missä hän saa usein pallon ja voi syöttää sen edelleen hyökkäykseen.[38] Aikaisemmin hän on luonnehtinut itseään hyökkääväksi pelaajaksi, joka pelaa mieluiten suhteellisen vapaassa roolissa.[39]
Yksityiselämä
Alexei Eremenko muutti seitsemänvuotiaana perheensä kanssa Suomeen.[40] Myös hänen pikkuveljensä Roman ja Sergei ovat ammattilaispelaajia.[40] Roman sekä Alexei ovat kesästä 2009 alkaen olleet Jaron osakkaita.[40] Veljesten isä, Alexei Eremenko Senior, on myös entinen jalkapalloilija.[40]
Eremenkolla on vaimo Natalia[40] ja vuonna 2007 syntynyt poika.[41]
Eremenko on ollut usein julkisuudessa muutenkin kuin urheilijana, etenkin naissuhteidensa sekä alkoholinkäytön takia. Julkisuutta on saanut etenkin ”salasuhde” malli Martina Aitolehden kanssa.[42] Lokakuussa 2005 Eremenkon silloinen tyttöystävä kolaroi alkoholin vaikutuksen alaisena Helsingin keskustassa Eremenkon henkilöautolla tämän itsensä ollessa matkustajana. Eremenko tuomittiin päiväsakkoihin ajoneuvon luovuttamisesta humalaiselle.[43] Marraskuussa 2007 Eremenko joutui Moskovassa pahoinpidellyksi, mistä oli seurauksena murtunut leukaluu. Pahoinpitelijät olivat mahdollisesti pettyneitä viikonlopun tuloksiin Venäjän valioliigassa.[44] Toukokuussa 2008 Eremenko jäi Pietarsaaressa kiinni törkeästä rattijuopumuksesta, mistä hänet tuomittiin 40 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen, päiväsakkoihin ja väliaikaiseen ajo-oikeuden menettämiseen.[45]
Nimi
Eremenkon Suomen Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään merkitty virallinen nimi on Alexei Eremenko. Tämä poikkeaa Suomessa translitterointiin käytetystä kansallisesta SFS 4900 -standardista, jonka mukaan alkuperäinen kyrillisellä kirjaimistolla kirjoitettu venäjänkielinen nimi Алексей Алексеевич Ерёменко kirjoitetaan suomalaisittain muodossa Aleksei Aleksejevitš Jerjomenko. Mediassa sukunimestä usein käytetään virheellistä Jeremenko-muotoa. Riippumatta nimen kulloisesta kirjoitusasusta on sen ääntämisasu venäjäksi aina sama: [jɪˈrʲɵmʲɪnkɐ].
Eremenkon lempinimi on Ljoša (ven. Лёша), joka on yksi Aleksei-nimen hellittelymuodoista.[46] Suomessa lempinimestä usein käytetään suomalaistunutta muotoa Losa.
Tilastot
Päivitetty 18. elokuuta 2015.[1][2][47][48]
Saavutukset
[2][5]
Lähteet
Kirjallisuutta
- Hokkanen, Kati: Pelimies on erimies – Alexei Eremenko junior, suomalaisuus, maskuliinisuus ja julkisuus. (Pro gradu -tutkielma) Tampereen yliopisto, 2006. Teoksen verkkoversio.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
