Akseli Tola

Akseli Gabriel Tolvanen, kirjailijanimeltään Akseli Tola, (9. helmikuuta 1886 Tohmajärvi1. syyskuuta 1968) oli suomalainen näytelmäkirjailija.

Tolvasen vanhemmat olivat postiljooni Pekka Tolvanen ja Liisa Sorsa. Hän pääsi ylioppilaaksi Sortavalan reaalilyseosta 1905 ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1915 ja maisteriksi 1923.

Tolvanen toimi vuodesta 1920 Posti- ja lennätinhallituksen tilastoitsijana sekä arkiston- ja kirjastonhoitajana.

Tolvanen sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1963.[1]

Teoksia

  • Kauppias A.H. Mattila: näytelmä. 1926
  • Pirun peili: 3-näytöksinen näytelmä. Kansanvallan näytelmistö n:o 6. Kansanvalta, Helsinki 1929
  • Omani minä otan: 3-näytöksinen huvinäytelmä. Karisto 1935
  • Riemujuhla: yksinäytöksinen draama. WSOY 1935
  • Syynalainen: yksinäytöksinen näytelmä. WSOY 1935
  • Asaria: 4-näytöksinen näytelmä : 7 kuvaelmaa. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Tampere 1937
  • Heljä: yksinäytöksinen draama. WSOY:n näytelmäsarja 149. WSOY 1937
  • Hornan Kerttuli: yksinäytöksinen jouluyön ihme. Legenda noitavainojen ajalta. WSOY:n näytelmäsarja 155. WSOY 1937
  • Pyhän miehen kukka: yksinäytöksinen legenda. WSOY:n näytelmäsarja 150. WSOY 1937 (esitetty Ylioppilasteatterin avajaisnäytelmänä v. 1926)
  • Taakseni jäänyttä taivaanrantaa, teoksessa Me kerromme itsestämme: kirjailijoiden yhteisjulkaisu, toimittanut Ensio Rislakki. Otava 1946
  • Kuormankantajat: yksinäytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 522. Karisto 1950
  • Kiuru ja pyy: kaksinäytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 568. Karisto 1953
  • Synti ja häpeä: yksinäytöksinen näytelmä. WSOY 1957

Lähteet

Viitteet

  1. Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksestä ritarikunnat.fi. ritarikunnat.fi. Arkistoitu 27.9.2020. Viitattu 22.7.2017.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.