Akseli Einola liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 13. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella. Hänet siirrettiin 30. syyskuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon ja 25. marraskuuta 1916 Altonan työosastoon, josta hänet päästettiin siviilityöhön 19. helmikuuta 1917.[3]
Sisällissodan jälkeinen aika
Hän saapui takaisin Suomeen 9. tammikuuta 1919 ja toimi ImatranTainionkosken suojeluskunnan paikallispäällikkönä 5. toukokuuta 1919 – 1. maaliskuuta 1920. Myöhemmin hän omistautui maalaustaiteelle ja taidegrafiikalle, töitään hän teki etupäässä Helsingissä. Hän toimi myös kuvittajana ja Imatralla piirustuksen opettajana vuosina 1919–1931. Hänen töitään ovat muun muassa vuorineuvos A. Lampénin muotokuva vuodelta 1937 sekä sarja jääkäriaiheisia etsauksia.[3]
Taide
Akseli Einola kuvitti opetustauluja, lasten- ja nuorten kirjoja sekä oppikirjoja. Hän oli tuottelias sekä taidemaalarina että taidegraafikkona. Vaikka Einola teki öljymaalauksia ja akvarelleja, hänen parhaimmat työnsä ovat metalligrafiikkaa. Akseli Einola kirjoitti myös satukirjoja ja oli kuvittajana sanoma- ja aikakauslehdissä. Einolan grafiikantöissä on nähtävissä aikakaudelle tyypillistä realistista ilmaisua. Akseli Einola oli yksi vuonna 1909 ilmestyneen kotimaisen eläinkuvaston kuvittajista.
